Termipankki
  1. A
    1. Absoluuttinen polku
    2. Ajonaikainen
      konseptit
    3. Alkio
      arvot listat
    4. Alustaminen
      muuttujat arvot
    5. Argumentti
      arvot funktiot
    6. Arvo
      arvot
    7. Avain
      sanakirjat arvot
    8. Avainsana
      nimet
    9. Avainsana-argumentti
      funktiot
    10. Avausmoodi
      tiedostot
    11. Aliohjelma
      Funktio
    12. Attribuutti
      Jäsenarvo
    13. Ajaminen
      Suorittaminen
  2. B
    1. Boolen operaattori
      Looginen operaattori
    2. Bugi
      Ohjelmointivirhe
    3. break
      toistorakenteet avainsanat
  3. C
    1. Carriage return
      pakeneminen merkkijonot tiedostot windows
    2. Ctrl + C
      Näppäimistökeskeytys
    3. Callback
      Takaisinkutsu
    4. continue
      toistorakenteet avainsanat
  4. D
    1. Data
    2. Debuggaus
    3. Dokumenttimerkkijono
      dokumentointi
  5. E
    1. Elementti
      Alkio
    2. Ehto
      ohjausrakenteet
    3. Ehtolause
      ohjausrakenteet
    4. Ehtorakenne
      ehtorakenteet ohjausrakenteet
    5. Epätosi
      arvot
    6. Erotin
      merkkijonot tiedostot listat syöte
    7. Evaluointi
      lausekkeet arvot
    8. Exception
      poikkeukset ohjausrakenteet
    9. enumerate
      listat toistorakenteet
  6. F
    1. False
      Epätosi
    2. Format
      merkkijonot tulostus
    3. Funktio
      funktiot
    4. Funktiokutsu
      funktiot lauseet
    5. Funktiomäärittely
    6. for
  7. G
    1. Generaattori
      objektit toistorakenteet
    2. Globaali muuttuja
      muuttujat arvot
  8. H
    1. Haara
      try-rakenteet ehtorakenteet
    2. Hyppy
      ohjausrakenteet
    3. Hardkoodaus
      Kovakoodaus
  9. I
    1. if-lause
      Ehtolause
    2. if-rakenne
      Ehtorakenne
    3. Ikuinen silmukka
      toistorakenteet
    4. Indeksi
      arvot listat
    5. Indeksiosoitus
      arvot listat
    6. import
      moduulit
  10. J
    1. Jäsenarvo
      objektit
    2. Jäsenfunktio
      Metodi
  11. K
    1. Kutsu
      Funktiokutsu
    2. Kierros
      toistorakenteet
    3. Kirjasto
      moduulit
    4. Komentoriviargumentti
      terminaali
    5. Kommentti
      virheenetsintä dokumentointi
    6. Kooditiedosto
      konseptit
    7. Kovakoodaus
      arvot
    8. Kutsupyyntö
      funktiot
    9. Käsittelijä
      funktiot konseptit
    10. Käyttöliittymä
      konseptit
    11. Käyttöliittymäelementti
    12. Koodilohko
      Lohko
    13. Koodi
      Lähdekoodi
    14. KeyboardInterrupt
      Näppäimistökeskeytys
    15. Komentorivi
      Terminaali
    16. Komentokehote
      Terminaali
    17. Kahva
      Tiedostokahva
  12. L
    1. Lause
      konseptit
    2. Lauseke
      konseptit
    3. Leikkaus
      listat
    4. Lista
    5. Literaaliarvo
      arvot
    6. Liukuluku
      arvot tyypit
    7. Lohko
      ohjausrakenteet funktiot
    8. Looginen operaattori
      ohjausrakenteet operaattorit
    9. Lähdekoodi
      konseptit
  13. M
    1. Muotoilu
      Format
    2. Merkki
    3. Merkkijono
      arvot tyypit
    4. Metodi
      funktiot objektit
    5. Metodikutsu
      lausekkeet objektit
    6. Moduuli
    7. Monikko
      tietorakenteet listat
    8. Muuntumaton
      arvot merkkijonot konseptit
    9. Muuntuva
      arvot konseptit listat
    10. Muuttuja
      arvot konseptit
    11. Määrittely
      konseptit
  14. N
    1. Nimeämätön vakio
      arvot vakiot
    2. Nimi
      muuttujat funktiot
    3. Nimiavaruus
      moduulit funktiot konseptit
    4. Nimikonflikti
    5. Näkyvyysalue
      konseptit lohkot
    6. Näppäimistökeskeytys
      poikkeukset
  15. O
    1. Objekti
      konseptit
    2. Olio
      Objekti
    3. Ohjausrakenne
      try-rakenteet toistorakenteet ehtorakenteet
    4. Ohjelmointiongelma
      ongelmanratkaisu
    5. Ohjelmointityyli
    6. Ohjelmointivirhe
      ongelmanratkaisu
    7. Oletusarvo
      arvot funktiot parametrit
    8. Ominaisuus
      objektit
    9. Operaatio
      lausekkeet
    10. Operaattori
    11. Operandi
  16. P
    1. Paikallinen muuttuja
    2. Paikanpidin
      merkkijonot tulostus
    3. Pakeneminen
      merkkijonot
    4. Palauttaminen
      arvot funktiot
    5. Paluuarvo
    6. Parametri
      funktiot
    7. Poikkeus
      try-rakenteet ongelmanratkaisu
    8. Poikkeusten käsittely
      ohjausrakenteet poikkeukset
    9. Polku
    10. Python-konsoli
      työkalut
    11. Python-tulkki
      työkalut
    12. Pääohjelma
      konseptit
    13. Presedenssi
      Sidontajärjestys
  17. R
    1. Rajapinta
      moduulit funktiot konseptit
    2. Ratkaisumalli
      ongelmanratkaisu
    3. Rekursio
      funktiot konseptit
    4. Relatiivinen polku
    5. Rivinvaihtomerkki
      merkkijonot tiedostot
  18. S
    1. Sanakirja
      tietorakenteet
    2. Sapluuna
      merkkijonot konseptit
    3. Sekvenssi
      tietorakenteet konseptit toistorakenteet
    4. Sidontajärjestys
      lausekkeet konseptit
    5. Suoritusjärjestys
      Sidontajärjestys
    6. Sijoittaminen
      muuttujat arvot
    7. Sijoitusoperaattori
      muuttujat arvot operaattorit
    8. Silmukkamuuttuja
      muuttujat toistorakenteet
    9. Sisennys
      konseptit
    10. Sisäänrakennettu funktio
      funktiot
    11. Suorittaminen
      lausekkeet konseptit
    12. Syntaksi
      konseptit
    13. Syntaksivirhe
      poikkeukset
    14. Syöte
      merkkijonot konseptit
    15. Silmukka
      Toistorakenne
    16. Stacktrace
      Traceback
  19. T
    1. Taikaluku
      Nimeämätön vakio
    2. try-rakenne
      Poikkeusten käsittely
    3. Takaisinkutsu
      funktiot
    4. Tallennusformaatti
      merkkijonot tiedostot
    5. Tapahtuma
      konseptit
    6. Tekstitiedosto
      tiedostot
    7. Terminaali
      työkalut
    8. Testaaminen
      ongelmanratkaisu konseptit
    9. Tiedostokahva
      objektit tiedostot
    10. Tiedostonimi
      merkkijonot tiedostot
    11. Tiedostopääte
      tiedostot
    12. Tietorakenne
      sanakirjat konseptit listat
    13. Tila
      konseptit
    14. Toistorakenne
      ohjausrakenteet
    15. Tosi
      arvot
    16. True
      Tosi
    17. Totuusarvo
      ohjausrakenteet
    18. Traceback
      ongelmanratkaisu
    19. Tulostaminen
      merkkijonot konseptit
    20. Tynkäfunktio
      ongelmanratkaisu funktiot
    21. Tyylisääntö
    22. Tyyppi
      arvot konseptit
    23. Tyyppimuunnos
      arvot funktiot tyypit
  20. V
    1. Vakio
      muuttujat arvot
    2. Valinnainen argumentti
      arvot funktiot parametrit
    3. Vertailuarvo
    4. Vertailuoperaattori
      ohjausrakenteet operaattorit
    5. Viittaaminen
      muuttujat arvot objektit
    6. Virheviesti
      ongelmanratkaisu
  21. W
    1. while
      toistorakenteet
    2. with
      tiedostot
Ratkaistu: / tehtävää

Palautevastauksia

Tällä sivulle kootaan viikottain vastauksia/vastineita palautteisiin joita on kertynyt tehtäväkohtaisiin palautteisiin sekä noihin palautelaatikoihin.

Syksy 2019

Viikko 6 (3. kertaustehtävät ja harjoitukset)

Kiitos jälleen palautteista, niiden perusteella on kirjailtu muutamia pieniä juttuja minkä lisäksi syksyn toisesta kuumasta aiheesta eli Pylintistä kirjoitin pari kommenttia. Kertaustehtävistä on aika lailla käyty läpi kaikki, joten niistä ei sen enempää. Kaikki asiallinen palaute on huomioitu niiden seuraavassa inkarnaatiossa, joka on tällä hetkellä työn alla - itse arkkitehtuuri on aika hyvällä mallilla, mutta kaikki tarkistimet pitää myös kirjoittaa uusiksi.

Pylint ja Turtle-tehtävä

Tämän tehtävän Pylint-tarkistus aiheutti ihmettelyä ja syystäkin. Aiemmissa Turtlea käyttävissä tehtävissä ei ole ollut tarkistusta, mutta tähän se on laitettu. Lovelaceen oli kuitenkin päätynyt tarkistimesta sellainen versio, jossa tiettyjä huomautuksia ei oltu käännetty pois päältä - pääasiassa siis ne importista aiheutuvat. Syy siihen miksi normaali import aiheuttaa huomautuksia puuttuvista nimistä liittynee tarkistimen toteutukseen jossa siis turtle-moduulin päälle kirjoitetaan ulospäin samalta näyttävä mutta sisuskaluiltaan hyvin erilainen moduuli, jotta tarkistimen ylipäätään olisi jotenkin mahdollista. Johtuen siitä miten tuo moduuli on implementoitu, Pylint ei näe noiden nimien olemassaoloa (koska ne luodaan moduulia käynnistettäessä).

Muuta Pylintistä

Ensinnäkin on mahtavaa että Pylint herättää keskustelua sekä Mattermostista että palautteissa. Opiskelijoiden kiinnostuminen koodin laadusta sen toimivuuden lisäksi lämmittää mieltä. Palautteissa oli myös kyselty pitäisikö tyyliseikkoja käydä laajemmin läpi materiaalissa. Toisaalta kyseessä on tärkeä asia, mutta toisaalta kuitenkin alkeiden näkökulmasta varsin vapaaehtoinen asia. Tämän hetken lähetysmistapa on lähinnä opettaa tyyliä esimerkkien kautta, eli materiaalissa olevat koodit on yleensä tarkistettu - niillä asetuksilla joita tarkistinpalvelin käyttää (tai siis piti käyttää, ks alempi otsikko). Jos löydätte esimerkin josta tulee huomautuksia niin hypätkää haukkana kimppuun. Esim tällä viikolla oli huomautettu Anomisen automagiaa -tehtävän pääohjelmassa olevista liian pitkästä rivistä. Tämä rivi (ja yhdenmukaisuuden nimissä myös se toinen samanlainen rivi) on nyt pätkitty nätisti.
Ehkä jatkossa tulee kirjoiteltua myös materiaaliin joitain tyyliaiheisia lisäyksiä. Tekstiä on kuitenkin jo nytkin hieman runsaasti, ja tyyliseikkojen tieltä varsinaista asiaa ei kuitenkaan ole syytä karsia pois.

Korjaus Pylint-palautevastauksiin

Aiemmin kurssilla ihmeteltiin Pylintin valituksia siitä, että nimet pääohjelmassa pitäisi kirjoittaa isolla (koska se luulee niitä vakioiksi). Ihmettelin vähän näitä ilmoituksia itsekin ja vielä lisää kun nelosmateriaalia läpilukiessa osui silmiin kommentti, että tarkistimista nämä valitukset on käännetty pois päältä. Niiden siis olisi pitänyt olla pois päältä. Siirsin kesällä tarkistinprosessin toiselle palvelimelle, mutta siirrossa unohtui siirtää Pylintin asetustiedosto joka määrittää palvelimella ajettavien Pylint-tarkistusten oletusasetukset. Tiettyjen ilmoitusten pois päältä kääntäminen oli tehty nimenomaan tässä tiedostossa. Nyt kyseinen asetustiedosto on kopioitu myös uudelle tarkistinpalvelimelle ja tarkastusten ei pitäisi enää antaa näitä ilmoituksia.

Viikko 5 (3. materiaali)

Kolmannen materiaalin osalta ei ollut oikeastaaan palautetta kommentoitavana, paitsi yksi tarkkaavainen oli hoksannut vanhaan materiaaliin johtavan linkin joka on nyt korjattu - kiitos siitä!

Lisää kertaustehtävistä

Palautteista löytyi sellainen pointti että kertaustehtävät pääasiassa käyttävät lyhytaikaista työmuistia ja tämä on kyllä osaltaan totta. Kertausta pitäisikin tehdä pidemmällä aikavälillä ja kenties vähemmän kerralla, mutta nykyinen mekanismi ei sovellu tähän kovinkaan hyvin johtuen viime viikolla läpikäydyistä tekijöistä. Väitän kuitenkin - kokemukseen pohjautuen - että nykyiset kertaustehtävät tekevät muutakin kuin lyhytaikaista muistamista. Materiaalia tehdessä useimpia asioita ei todellakaan tehdä tarpeeksi montaa kertaa, että ne tulisi opittua "oikeasti" edes sen ensimmäisen kerran. Kertaustehtävät palvelevat sitä tarkoitusta, että saadaan ylipäätään tarpeeksi toistoja uudelle asialle, että siitä pääsee kunnolla jyvälle. Lisäksi niissä saa hieman rutiinia materiaalin keskeisten koodirakenteiden kirjoittamiseen.

Viikko 4 (2. kertaustehtävät ja 2. harjoitukset)

Kertaustehtävistä

Vaikka nykyinen mekanismi ei parhaiten sitä teekään, kertaustehtävät itsessään palvelevat sitä tarkoitusta mihin ne on suunniteltu: muodostamaan rutiinia rivien kirjoittamiseen ja samalla tekemään käsitteiden ja koodirivin yhteyden selvemmäksi. Kertaustehtävien käyttöönoton jälkeen näissä asioissa on tapahtunut aika huomattava kohennus, joten niistä ei olla luopumassa. Nykyinen tapa tehdä nämä ei ole erityisen hyvä, mutta paras mitä työkalut sallivat. Näihin on tulossa uusi systeemi, mutta tälle syksylle se ei ehdi. Kerrottakoon kuitenkin miten uusi systeemi toimii niin voitte arvioida miten palautetta on kuunneltu.
Nykyiset kertaustehtävät tuottavat kerralla setin tehtäviä vastauskaavoineen missä on oikeastaan kolme ongelmaa. Ensimmäisen kaikki tietävät: muuta mekanismia toistojen lisäämiseen ei ole kuin keskeyttää setti ja hakea varastosta uusi. Toinen ongelma on se, että vastauksia ei voi tarkistaa suoritettavana koodina jonka takia kaikki oikein toimivat variaatiot pitää huomioida vastauskaavassa mikä on useimmiten suurinpiirtein mahdotonta. Kolmas on se, että toistoja ei voi sopeuttaa opiskelijan osaamiseen ja poistaa kysymysten joukosta sellaisia jotka opiskelija osaa jo.
Uusi mekanismi (ja se mikä oli itselläni alunperin mielessä kun tätä systeemiä pyysin kehitettäväksi) on sellainen, että koodit ajetaan tarkistimella joka samalla hoitaa istunnon arvioinnin, eli tarkistimen kirjoittaja päättää miten kertausistunto hyväksytään. Lisäksi kertausistuntoja ei tule useita vaan ainoastaan yksi, eli lisätoistot tullaan toteuttamaan siten, että tarkistin lisää uusia tehtäviä sarjaan oman harkintansa mukaan aina väärän vastauksen kohdalla. Oma harkinta tarkoittaa tässä sitä, että tarkistin pystyy katsomaan aiemmat vastaukset istunnossa ja päättelemään mitkä tehtävätyypit tarvitsevat eniten lisätoistoja.
Koska tarkistus tullaan jatkossa tekemään koodina, tarkistin voi arvioida suoraan rivin toimivuutta sen ulkoasun sijaan jolloin esim turhat sulut eivät aiheuta vastauksen hylkäämistä. Samaten format-kertauksissa voidaan parsia tulostettua merkkijonoa tiedostotehtävien tapaan siten, että typot yms pystytään jättämään huomiotta. Vihjeitä niihin ei ole tulossa, kertauksen tarkoitus on kerrata materiaalista (tai yleensä termeistä) miksi vastaus oli väärä.

Kertaustehtävien palautelaatikoista

Kertaustehtävien palautelaatikoissa on bugi joka estää palautteen antamisen tehtävään vastaamisen jälkeen. Koodi joka lukitsee itse tehtävän vastauskentän ja vastausnapin lukitsee vahingossa myös palautelomakkeen. Laitettu korjauslistalle,

Viikko 3 (2. materiaali)

Kiitos jälleen kaikille palautetta antaneille, vastineet alla.

Ehtoarkkitehti ja ISO LUKU

Tässä tehtävässä aiheuitui selkeästi pientä tyylisäännöllistä hämmennystä siitä, että Pylintin mielestä luku-muuttujan nimi pitäisi kirjoittaa isolla. Kyseessä ei ole selkeästikään vakio, koska siihen otetaan arvo käyttäjältä, eli nimi tulee kirjoitta pienellä. Virhe syntyy siinä, että Pylin tulkitsee nimen käyttötarkoituksen väärin. Pylintin mielestä kaiken mikä määritellään pääohjelmatasolla pitäisi olla funktioita ja vakioita, missä se ei suoranaisesti ole täysin väärässä, mutta näin alkeiskurssille tuo valitus ei ole täysin yhteensopiva, koska me joskus teemme pelkkiä pääohjelmia. Ykkösharkan tarkistimista tuo valitus on itse asiassa otettu pois päältä, ja sama tehdään tällekin tarkistimelle niin ei tarvitse ihmetellä jatkossa tätä.
Tehtävän tarkistimessa oli myös varsinainen virhe jonka takia se ei osaa parsia tulostuksia oikein jos tulostettavan merkkijonon perässä on välilyönti. Tämäkin korjataan.

Meta-if

Tehtävässä ei ollut ehkä ihan tarpeeksi teroitettu sitä mistä vastaus pitäisi etsiä. Linkki metodilistaanhan löytyy siis metodi-termin kuvauksesta, josta on nyt lisätty maininta. Olisi sen linkin voinut suoraankin lisätä, mutta haluttiin välillä vinkata että niitä termiselityksiä kannattaa kurkkailla relevanttien linkkien toivossa.

Käärmeen kieli ja vertailuoperaattorit

Tässä tehtävässä ei tarvita vertailuoperaattoreja, koska riittää että molemmat sanat esiintyvät yli nolla kertaa. Koska nollan totuudellisuusarvo on epätosi, ja kaikkien muiden numeroiden tosi, pelkkä count-metodikutsun tulos antaa ehtolauseelle kaiken informaation mitä se tarvii.

Viikko 2 (1. kertaustehtävät ja 1. harjoitukset )

Kertaustehtävien mekanismista

Kuten palautteissa mainittu, kertaustehtävien mekanismi heittää koko sarjan alkuun ei ole ihan ideaali. Tuo mekanismi on kuitenkin aika syvällä kertayssysteemin koodissa joten sen muuttaminen ei ole ihan pikkuhomma. Hieman pikaisempi korjaus on harkinnassa, mutta se ei vielä tälle syksylle valitettavasti ehdi.

"Käytä funktiota x moduulista y" -kertaustehtävät

Näihin tehtiin hieman lisäselvennystä. Tarkoitus oli siis kirjoittaa funkiokutsu, jossa käytetään moduulin funktiota sillä oletuksella, että moduulin import on jo tehty aiemmin koodissa. Eli tämän tyylisiä rivejä haettiin: tulos = random.randint(1, 10).

Palautteet tarkistimen toiminnasta

Jonkin verran palautteissa oli tarkistimiin kohdistunutta vihaa ja ihmettelyä miksi omalla koneella toimiva vastaus ei kelpaa. Asiaa on varsinaisesti käsitelty täällä. Oleellisempaa on kuitenkin muistaa, että palautteet ovat anonyymeja. Koska palautteesta ei näe kuka sen on antanut, on myös mahdoton jäljittää millaista vastausta tarkistin ei hyväksynyt. Eli jos tarkistimien toimintaan liittyvään kysymykseen haluaa myös vastauksen, se kannattaa esittää harjoituksissa, Mattermost-kanavalla tai sähköpostilla. Näihin vastaamme oikein mielellämme ja perustelemme samalla miksi tarkistin toimii kuin se toimii (tai korjaamme sen jos toiminnassa oikeasti oli puute).

Sininen funktio -tehtävän pääohjelma

Tässä tehtävässä arvojen syöttö pääohjelmaan aiheutti aika paljon ihmettelyä, kun lauseketta math.pi / 2 yritettiin antaa syötteeksi edellisten tehtävien mallilla tehdylle pääohjelmalle. Tästä syntyy ValueError, kun float-funktio yrittää tulkita tuota lauseketta liukulukuna. Tehtävänanto kuitenkin ehdottaa, että arvot pitäisi antaa muuttujille suoraan, eli tehtävässä ei itse asiassa tarvi lainkaan syötteiden kyselyä, eli siis näin:
sade = 1
kulma = math.pi / 2
print(muunna_xy_koordinatteiksi(kulma, sade))
Sekaannus on helposti ymmärrettävä, koska kaikissa muissa tehtävissä käytettiin inputia. Korjataan tehtävänantoon lukuavot, jotka voi syöttää ohjelmalle kun sen suorittaa.

Viikko 1 (esitehtävät ja materiaali 1)

Palautetta oli kertynyt opiskelijamäärään nähden vähän köyhänlaisesti, mutta pari oleellista vastattavaa joukkoon mahtui kuitenkin. Kiitos siis palautteista kaikille niitä antaneille, taas saatiin materiaalia vähän paremmaksi.

IPythonin asennus

Huomasimme itsekin pienen puutteen asennusohjeessa, eli tieto siitä, että IPython tulee asentaan järjestelmänvalvojen oikeuksilla, oli mainittu lähinnä sivulauseessa ja kaiken lisäksi vasta komennon esittelyn jälkeen. Tätä puutetta on nyt paikkailtu lisäämällä ohjeisiin mm. kuvaruutukaappaus siitä miten terminaali käynnistetään järjestelmänvalvojan oikeuksilla, tähän malliin:
Lisäksi lisätty maininta siitä, että pip saattaa sennuksen yhteydessä kaipailla itsestään uudempaa versiota. Tämä ei ole siis pakollinen korjattava juttu, mutta halutessaan sen voipi korjata seuraavalla loitsulla:
pip install --upgrade pip

Välilyönnit tarkistimissa

Tämä on käsitelty aiemmassa vastineessa, vastaus ei ole siitä muuttunut.

Syksy 2018

Syksyn palautevastaukset tulevat tänne. Auta sisällöntuotannossa antamalla palautetta.

Vastine syksyn 2018 kurssipalautteeseen

Palaute itsessään on hyvin positiivista, mutta palautetta antoi vain n. 10% osallistujista, joista lähes kaikki niitä, jotka myös suorittivat kurssin onnistuneesti. Yleisesti ottaen palauteaktiivisuus oli (todella paljon) heikompaa myös kurssin aikana verrattuna aiempiin vuosiin. Lisäksi kurssin suoritusprosentti syksyltä oli todella heikko, mille taas syy ei palautteista selviä. Yleisesti kurssin keskeytyksen syyksi siteerataan työmäärää, mutta kuitenkin (pääasiassa) suorittaneiden keskuudessa kuormituksen arviointi näyttää tältä:
Kuormittavuuden arviointi, N=~40
Vastaajien joukko on koulutusohjelman suhteen hyvin värikäs, joten pelkästään jo valmiiksi ennen kurssi ohjelmoinnista kiinnostuneet eivät tätä taulukkoa muodosta. Myös aiempina vuosin jolloin palautteessa kysyttiin arviota tuntimäärästä, keskiarvo ja mediaanit pyörivät jossain hieman 100 tunnin alapuolella. En epäile etteikö olisi opiskelijoita joilla kurssissa menee yli 135 tuntia. Enkä myöskään epäile etteikö tuo taulukko näyttäisi vähän erilaiselta, jos palautetta antaisivat muutkin kuin kurssin suorittaneet. Palautteet ja kokemus kuitenkin viittaavat siihen, että työmäärä yksistään ei riitä selittämään roikkumaan jääneitä / keskeytettyjä suorituksia. Asiaa on käsitelty ensimmäisen alaotsikon alla.
Vastaan myös muutamaan yksittäisempään asiaan oman alaotsikkonsa alla tämän jälkeen.

Vapaus ei toimi

Vaikka vapautta tehdä tehtävät omaan tahtiin kotona sekä pelkästään ohjeellisia deadlineja on kiitelty positiivisissa palautteissa, löytyy negatiivisista yksi palaute, jonka kanssa on pakko olla samaa mieltä: "Ei sitovat deadline:t olivat tosi hyviä minulle, mutta koen niiden tuottavan enemmän haittaa joillekkin muille. Paljon tuli kuultua puolen vuoden aikana, kuinka paljon porukka jäi jälkeen eikä sen takia jaksaneet aloittaa tehtävien tekemistä." Saman voi deadlinejen lisäksi liittää opiskelijoiden yleiseen aktiivisuuteen sekä kysymysten esittämisen että palautteen antamisen suhteen.
Ennen syksyä 2018 deadlinet oli ilmoitettu ehdottomina, mutta jatkoaikaa myönnettiin niille ketkä sitä kysyivät varsin avokätisesti. Näihin kyselyihin vastaaminen viikottain tuntui vähän tyhmältä, joten päätin kokeilla ilmoittaa deadlinet ohjeellisina - iso virhe. Pienikin epävarmuus siitä onko ok jättää tehtävät roikkumaan (ts. opiskelija joutuu erikseen kysymään tästä) nähtävästi kannustaa pysymään deadlineissa paremmin. Tänä syksynä puolet opiskelijoista olivat jäljessä jo 1. materiaalin jälkeen. Siis yksi viikko kurssia kulunut, ja puolet opiskelijoista ovat jo jäämässä aikataulusta jälkeen. Tilanne ei ainakaan parantunut myöhemmillä viikoilla. Tutkimustulosten esittely siitä miten deadlineissa pysyminen korreloi positiivisesti kurssin läpäisyn kanssa ei tuottanut tulosta.
Yhtä mielenkiintoinen ilmiö on aktiivisuus avun kysymisessä. Kurssilla oli ennätysmäärä osallistujia, mutta samalla tehtiin toinen yhtä hämmentävä ennätys: harjoitusryhmissä kävi ennätysvähän porukkaa. Ei siis edes suhteellisesti, vaan ihan absoluuttisesti. Syynä ei ollut ainakaan ahtaus - vaikka luokkia oli varattu kaksi, edes yksi niistä ei ollut täynnä kuin harvoin (ks. myös harkkaryhmiä koskeva alaotsikko). Muutama vuosi sitten opiskelijoita oli puolet nykyisestä, mutta harkkaluokkia oli melkein aina käytössä kaksi. Samoin sähköpostilla ja slackissa kysymyksiä tuli harvemmin kuin vuosia sitten IRC:ssä jonne hakeutuminen vaati enemmän säätöä kuin kumpikaan nykyisistä avunpyyntötavoista. Tässäkään ei auttanut, vaikka kuinka pitkin kurssia kehotettiin opiskelijoita hakemaan apua ongelmakohtiin. Eli vapaus osallistua harkkaryhmiin ei tunnu toimivan.
Viimeinen havainto asiaa sivuten on kurssin aikasien palautteen antaminen. Palautesaagaan (tm) liittyy se, että aiempina vuosina palautelaatikot olivat tehtäviä, joten niihin vastaaminen oli osa sivujen suorituspalkkeja. Oli siis implikoitu, että palaute on pakollista ("pakko saada mittari täyteen"), vaikka siihen riittikin tyhjän palautteen lähetys. Nyt kun palautelaatikot oli vihdoin siirretty irrallisiksi tehtävisä, palautteide määriä aiempiin vuosiin ei viitsi edes vertailla. Tyhjästä on paha nyhjästä jne. Palautteen antaminen oli siis ihan yhtä vapaaehtoista, mutta esitettiin eri tavalla. Palauteaktiivisuus heijastui sitten myös loppupalautteisiin, jossa prosentit menivät puoliksi (20% -> 10%).
Yhteenvetona on siis pakko todeta, että vaikka vapaus on paperilla kaunis ajatus, se ei vaan toimi tämän tason opetuksessa. Täysin ehdottomat deadlinet ovat kuitenkin nekin aika ikäviä, ja osallistumispakko harjoituksiin on mahdoton ihan vain fysiikan lakien puolesta. Palautepakko sentään voidaan asettaa, ja asetetaankin, ainakin implikoivasti - luen mieluummin 100 palautetta joista 50% on tyhjiä, ja 10% on "miksi palaute on pakollista", kuin 0 vapaaehtoisesti annettua palautetta, ihan vain koska ne loput 40% sisältävät usein asiaa. Vaan mikäpä toimisi deadlineille ja osallistumisaktiivisuudelle? Tähänkin on itse asiassa vastaus muutaman vuoden takaa, jolloin kurssilla saavutettiin kaikkien aikojen korkein suoritusprosentti.
Tässä kokeilussa täyden vapauden sijaan annettiin valinta: harjoitusryhmät olivat pakollisia niille, jotka olivat deadlineista jäljessä. Harjoitusryhmiin siis paimennettiin ne, joille kurssin tehtävät tuottivat ongelmia, mutta niitä ei kuormitettu turhaan opiskelijoilla jotka eivät selkeästi apua tarvinneet. Jos systeemi oli niin hyvä, miksi se poistui käytöstä? Tuohon liittyy muutamakin tekijä, joista yksi keskeinen on se, että kurssiin sekä Lovelaceen tehtiin isoja muutoksia, jotka vaativat kaikki irtoavat resurssit. Tuo systeemi vaati nimittäin aika huomattavan määrän kirjanpitotyötä, koska harjoitusryhmiin osallistuminen kirjattiin paperilomakkeille, jotka piti syöttää käsin exceliin jne. Nyt kun kurssi on taas aika stabiilissa tilassa, tämä systeemi pyritään ottamaan ensi syksynä uudestaan käyttöön kunhan keksitään tapa jolla osallistumislistat saadaan digitaaliseksi. Tarkoitus olisi myös liittää systeemiin uusi optio, että riittävä aktiivisuus slackin korvaajassa voisi kuitata osallistumisvelvoitteen.
Toimenpide: jatkossa velvoitetaan opiskelijat käymään ohjauksessa, jos deadlineissa pysyminen ei onnistu.

Materiaalin ja tehtävien julkaisutahdista

Palautteissa oli toivottu jonkin verran, että julkaisutahti olisi ollut tiiviimpi, tai että se olisi ollut jossain nähtävillä. Tässä oli sellainen ongelma, että sitä ei tiedetty itsekään, koska materiaaliin tuli muutamia isoja muutoksia jolloin erityisesti nelosmateriaali piti kirjoittaa monilta osin kokonaan uudestaan. Pääasiassa sivuja siis julkaistiin sitä mukaa kun ne olivat valmiita. Tämä ongelma korjaantunee itsestään, koska suunnitteilla ei ole ensi syksylle mitään isompia mullistuksia.
Toimenpide: ensi syksynä materiaali on vakaammassa tilassa ja voidaan julkaista järjestelmällisesti

Harjoitusryhmistä

Harjoitusryhmiin liittyi jonkin verran sekaannuksia/ongelmia johtuen tietokonejärjestelmät-kurssin kanssa yhteisistä järjestelyistä. Yleisesti ottaen tämä järjestely on hyödyllinen, koska siten saadaan enemmän harjoitusryhmiä kummallekin kurssille kuin pelkästään kurssin omilla resursseilla saataisiin. Negatiivista järjestelyssä tänä vuonna oli alun sekaannukset, koska luokkia oli aina kaksi varattuna (toinen OA:n ja toinen TKJ:n nimellä), mutta yleensä vain toinen käytössä vähäisen osallistujamäärän takia. Eli alkupäässä kurssia saatettiin eksyä tyhjään luokkaan ihmettelemään miksei siellä ole assareita. Tähän kuvioon haetaan ensi vuonna selkeytystä tavalla tai toisella - ongelma on kuitenkin enemmän byrokraattinen kuin meistä kiinni. Laitetaan kuitenkin ainakin se paperinen uudelleenohjauslappu väärän luokan ovelle heti alusta asti.
Toinen ongelma oli se yksi ainoa viikko jolloin harjoituksissa oli ruuhkaista. Tämä ajankohta oli se viikko, jolloin oli johdatus tietokonejärjestelmiin harjoitustyön deadline. Siihen liittyvät kysymykset ovat tyypillisesti aikaavieviä, joten assari voi olla samassa kohteessa jumissa vartin tai ylikin. Tämä täytyy todennäköisesti ratkaista lisäryhmillä.
Toimenpiteet: selkeytetään harjoitusryhmien jakamiskuviota, uudelleenohjauslappu väärän luokan oveen, lisäryhmiä pahimmalle viikolle

Lopputyöhön liittyvä ohjeistus

Lopputyösivut ovat tällä hetkellä aika rimanalitus verrattuna moneen muuhun asiaan kurssilla. Tähän ei ole oikein tarjota muuta syytä kuin hajamielisyys ja laiskuus, valitettavasti. Sivujen teksti on pitkälti peräisin ajalta kun lopputyöstä vielä annettiin pisteitä ja kurssista numeroarvosana. Se, että minimivaatimus on tämän jälkeen noussut ei oikein ilmene tekstistä kuin lukemalla kirjoittajan ajatukset. Lopputyösivujen uudelleenkirjoitus on jäänyt roikkumaan, koska lopputyöaiheet on ollut tarkoitus vaihtaa uusiin jo pari vuotta, mutta kurssissa ja Lovelacessa on ollut kiireelliseempää tuunattavaa.
Toiseksi se, että lopputyön deadline oli ehdoton oli huonosti (= ei lainkaan) ilmaistu kurssin etusivulla. Syy lopullisen deadlinen ehdottomuuteen löytyy käytännöstä: työt pitää ehtiä käsitellä ennen suoritusmerkintöjen antamista, joka taas mieluiten pitäisi tehdä ennen joululomaa. Käsittely palautekeskuteluineen ei ole ihan parin päivän homma, vaan siihen pitää varata pari viikkoa.
Toimenpiteet: lopputyöaiheita tuskin saadaan vieläkään uusittua, joten kirjoitetaan viimein ne lopputyösivut uusiksi. Deadlineihin lisätään selkeyttä.

Koodin laatutarkistuksesta

Koska kysyin tästä erikseen, vastataan myös erikseen. Yleisesti ottaen olin erittäin positiivisesti yllättynyt laatutarkistuksen vastaanotosta jo kurssin aikana, ja kirjallinen palaute siitä vahvistaa kuvaa ominaisuuden hyödyllisyydestä. Oli todella mahtavaa, että harjoituksissa oikeasti kysyttiin neuvoja laatutarkistimen huomauttamien asioiden korjaamiseen senkin jälkeen kun tehtävä oli jo läpi. Panostaminen koodin ulkoasuun näkyi viimeistään kurssin lopussa valtaosan lopputöistä ollessa helppoa luettavaa. Hyvä te!
Muutamat palautteenantajat eivät olleet työkalun kanssa ihan samaa mieltä. Tässä on hyvä pitää mielessä, että Pylint on "vain" Pythonin tyylistandardiin pohjautuva mielipide. Perustelut voi siis lukea tyylistandardista ja sen jälkeen päättää itse onko samaa mieltä. Pylintiä itse käyttäessä voi kytkeä haluamansa huomautukset myös pois päältä - itse asiassa muutamia on Lovelacen Pylint-konfiguraatiossa kytkettykin pois päältä. Tämän enempää en ole siis itse laatutarkistuksen sääntöjä asettanut.
Ainoa kauneusvirhe laatutarkistuksessa on se, että Pylint itse ei tue tekstin kääntämistä, joten varsinaiset huomautukset ovat englanniksi muuten suomenkielisen palautteen keskellä. Tämän korjaaminen vaatii vähän isompia ponnisteluja, mutta ehkä jonain vuonna.
Toimenpiteet: laatutarkistus pysyy käytössä nykymuodossa, ja toivon mukaan leviää muillekin kursseille.

Viikko 1 (esitehtävät ja materiaali 1)

Kuvalähde 8

Suoritustahdista

Tilastot näyttivät aamulla aika synkältä: alle puolet olivat tehneet 1. materiaalin viimeisen tehtävän. Toki etusivulla sanotaan, että aikataulu on viitteellinen, mutta jos jo tässä vaiheessa alkaa lagaamaan tehtävien kanssa voi olla aika varma, että muutaman viikon päästä tekemistä kasautuu niin paljon että motivoituneinkin monni jättää kurssin kesken. Tein pedagogisten opintojen osana tutkimuksen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kurssin läpäisyyn. Kaikki muut mittarit paitsi tehtävien ajoissa palauttaminen olivat tilastollisesti yhdentekeviä. Opiskelijat, jotka eivät saaneet lopputyötä palautettua olivat keskimäärin päivän jäljessä palautuksissa niitä, jotka saivat lopputyön palautettua, ja selkeästi useammin palauttivat tehtävät deadlinen jälkeen.
Eli nyt välittömästi ottamaan tahdista kiinni. Harjoituksissakin näkyi sen verran vähäisesti porukkaa, että syytä huoleen on jo tässä vaiheessa. Alkupään tehtävät ovat vielä sen verran kevyitä, että viikossa voi hoitaa ykkösmateriaalin loppuun ja tehdä harjoituksetkin.

Matikkaa ei löytynyt

Tämän tehtävän kohdalla ei selkeästikään ollut kovin selvää miten se kuuluisi tehdä:
Tehtävä on uusi joten se ei ole varmastikaan selkein mahdollinen ja sitä on nyt päivitetty parikin kertaa palautteiden perusteella. Näissä tapauksissa kannattaisi aina kysyä ajoissa. Hyvin harva tästä kysyi sähköisesti - harjoituksessa muutamat. Kysykää. Materiaalitehtävissä ei kuuluisi mennä muutamaa minuuttia pidempään. Niihin on ihan turha hakata päätä seinään - jos ei mene oikein, kannattaa lukaista uudestaan mitä tehtävässä ja sitä ennen sanottiin, ja sitten lähettää kysymystä Slackiin kurssin kanavalle jos ei vieläkään aukea.
Huonosti ymmärrettävä tehtävänanto on meidän vika, mutta jos jankkaat samaa tehtävää tunnin kysymättä, turhautumisesta on vähän vaikea syyttää ketään muuta kuin itseään. Myöskin mitä enemmän tehtävistä kysytään, sitä nopeammin saamme niiden tehtävänantoja hiottua.

Palautteet epäselvistä tehtävänannoista

...ovat erittäin aiheellisia ja haluamme niitä jatkossakin. Ne olisi kuitenkin hyvä kirjoittaa vähän tarkemmin ja kohdistaa epäselvän tehtävän omaan palautelaatikkoon (esim. kertoa mikä osa oli harhaanjohtava, tai mistä ei kerrottu tarpeeksi). Jos sivulla on 20 tehtävää ja sivukohtaisessa palautteessa lukee "osa tehtävänannoista oli epäselviä", tällä informaatiolla on aika vaikea lähteä paikantamaan missä vika. Varsinkin kun meille nämä tuppaavat olemaan vuosien jälkeen aika lailla selkeitä.

Harjoitusluokkien käytöstä

Selvennetään vielä kertaalleen, että kurssi jakaa harjoitukset toisen kurssin kanssa (johdatus tietokonejärjestelmiin) joten toisessa harjoitusluokassa lukee ovella Ohjelmoinnin alkeet, ja toisessa Johdatus tietokonejärjestelmiin. Kuitenkin tästä viikosta eteenäin pitäisi melkein aina olla sekä TS135 että TS137 varattuna. Näistä TS137 täytetään ensin - niin kauan kuin sinne mahtuu. Torstain aamuharkassa tosiaan kävi ikävästi niin, että emme hoksanneet käydä katsomassa onko TS135:ssä ketään, kun TS137:ssa oli aika vähän opiskelijoita eikä TS135:ssä näyttänyt olevan valoja päällä. Pahoittelut tästä kaikille torstaiaamuna luokassa TS135 olleille.

Selkeyttä käytettäviin ohjelmiin

Kurssilla käytetään lähinnä kahta ohjelmaa:
terminaalia
ja tekstieditoria. Lisäksi terminaalin sisällä käynnistetään Pythonia kahdella eri tavalla: interaktiivisena
tulkkina
sekä ajamaan yksittäinen kooditiedosto. Isoin osa materiaalitehtävistä pyöritellään interaktiivisessa tulkissa paitsi ne joissa pyydetään lataamaan tai palauttamaan tiedosto - tällöin pitäisi suorittaa kooditiedosto terminaalissa (ts. mennä oikeaan kansioon ja lausua ipython kooditiedosto.py. Kannattaa opetella nyt heti käyttämään Pythonia terminaalista eikä esim IDLEä tai availla tiedostoja kaksoisklikkaamalla.

Korjauksia

Windowsin terminaali on ilmeisesti viimein saapunut nykyaikaan, joten esitehtävien ensimmäisen tehtävän ohjetta on päivitetty vastaavasti. Kukkalähetystehtävässä ollut linkki osoitti vuoden 2016 esitehtäviin joita ei edes ole enää, tämäkin on korjattu.

Viikko 2 (kertaustehtävät 1 ja harjoitukset 1)

Kuvalähde 9

"Redefining name from outer scope"

1. harjoituksessa koodin laatutarkistuksissa tuli monilla vastaan otsikon mukaisia varoituksia. Sinällään ihan ymmärrettävää, koska kurssilla ei opeteta että se olisi väärin, ja esimerkeissäkin saattaa näkyä sama nimi pääohjelmassa ja funktion sisällä. Käsittelen nyt tässä mitä ongelmia tästä voi seurata, jonka jälkeen jokainen voi itse miettiä ottaako varoituksesta vaarin vai ei.
Potentiaaliset ongelmat liittyvät siihen, että Pythonissa
pääohjelmatason
muuttujat
ovat luettavissa myös funktioiden sisällä. Tutkitaan tätä harjoitusesimerkin kautta.
pallo.py
import math

def laske_ala(sade):
    return 4 * math.pi * sade ** 2
    
def laske_tilavuus(sade):
    return 4 / 3 * math.pi * sade ** 3

def laske_sade(piiri):
    return piiri / (math.pi * 2)

def laske_pallon_ominaisuudet(piiri):
    sade = laske_sade(piiri)
    ala = laske_ala(sade)
    tilavuus = laske_tilavuus(sade)
    return ala, tilavuus
    
mitattu_piiri = float(input("Anna pallon ympärysmitta: "))
laskettu_ala, laskettu_tilavuus = laske_pallon_ominaisuudet(mitattu_piiri)
print("Tilavuus:", round(laskettu_tilavuus, 4))
print("Pinta-ala:", round(laskettu_ala, 4))

Esimerkissä on laske_sade-
funktio
, jonka
parametrilla
on sama nimi kuin pääohjelman muuttujalla. Tämä ei itsessään ole ongelma - paikallinen muuttuja ajaa aina omassa kontekstissaan pääohjelmatason muuttujan yli. Jos kuitenkin jostain syystä päätetään vaihtaa parametrin nimi, mutta unohdetaan vaihtaa funktion sisällä olevassa laskussa oleva nimi, eli funktiosta tehdään seuraavanlainen:
def laske_sade(p):
    return piiri / (math.pi * 2)
Tämä ei aiheuta mitään poikkeusta, koska piiri-nimelle löytyy edelleen arvo - pääohjelmasta. Ongelmaksi tämä muodostuu siinä vaiheessa, jos funktiota halutaan käyttää useampia kertoja - mitä tarkistimet aina tekevät. Asiaa voi tarkastella
Python-tulkissa
jos se avataan samassa kansiossa mihin pallo.py tallennettiin:
In [1]: import pallo
Anna pallon ympärysmitta: 23
Tilavuus: 205.4625
Pinta-ala: 168.3859
Tässä on tehty oman
moduulin
käyttöönotto
importilla
(asiasta enemmän nelosmateriaalissa). Tähän asti kaikki näyttää samalta kuin esimerkissä, eli ohjelma laskee oikein. Jos kuitenkin kokeillaan laskea toisen pallon ominaisuudet käyttämällä suoraan pallo-moduulin laske_pallon_ominaisuudet-funktiota:
In [2]: pallo.laske_pallon_ominaisuudet(5)
Out[2]: (168.38592979122527, 205.46247356272062)
Saadaankin samat tulokset kuin aiemmin, vaikka pallon piiri on huomattavasti pienempi. Pieleen menee nyt juuri se, että piiri-muuttujalle saatiin arvo kun moduuli otettiin käyttöön, eikä sitä sen koommin muuteta. Joten nyt virhe laske_sade-funktiossa aiheuttaakin sen, että funktio tuottaa vääriä tuloksia ilman mitään ilmoitusta virheestä. Jos oletataan, että funktion parametrin nimi olisi ollut lähtöjään joku muu, esim pallon_piiri ja tehtäisiin sama virhe eli unohdettaisiin muuttaa funktion sisällä käytetty nimi kun parametrin nimi muutetaan p:ksi:
def laske_sade(p):
    return pallon_piiri / (math.pi * 2)
Tapahtuukin jotain ihan muuta kun moduuli koitetaan ottaa käyttöön:
In [1]: import pallo
Anna pallon ympärysmitta: 23
---------------------------------------------------------------------------
NameError                                 Traceback (most recent call last)
<ipython-input-1-ac4e3db266df> in <module>()
----> 1 import pallo

/media/sf_virtualshare/OA/code/pallo.py in <module>()
     17 
     18 piiri = float(input("Anna pallon ympärysmitta: "))
---> 19 ala, tilavuus = laske_pallon_ominaisuudet(piiri)
     20 print("Tilavuus:", round(tilavuus, 4))
     21 print("Pinta-ala:", round(ala, 4))

/media/sf_virtualshare/OA/code/pallo.py in laske_pallon_ominaisuudet(piiri)
     11 
     12 def laske_pallon_ominaisuudet(piiri):
---> 13     sade = laske_sade(piiri)
     14     ala = laske_ala(sade)
     15     tilavuus = laske_tilavuus(sade)

/media/sf_virtualshare/OA/code/pallo.py in laske_sade(p)
      8 
      9 def laske_sade(p):
---> 10     return pallon_piiri / (math.pi * 2)
     11 
     12 def laske_pallon_ominaisuudet(piiri):

NameError: name 'pallon_piiri' is not defined
Eli nyt tästä salakavalasta virheestä saadaankin kunnollinen virheilmoitus, koska funktio ei pysty vetäisemään "korvaavaa" saman nimistä muuttujaa pääohjelmasta. Toinen tapa millä nämä ongelmat voi myös välttää on se, että varsinaisen pääohjelman sijaan tekeekin pääohjelmafunktion (yleensä nimeltään main) johon sijoitetaan pääohjelman koodit, ja itse pääohjelmaan jää pelkkä main-funktion kutsu:
pallo.py
import math

def laske_ala(sade):
    return 4 * math.pi * sade ** 2
    
def laske_tilavuus(sade):
    return 4 / 3 * math.pi * sade ** 3

def laske_sade(piiri):
    return piiri / (math.pi * 2)

def laske_pallon_ominaisuudet(piiri):
    sade = laske_sade(piiri)
    ala = laske_ala(sade)
    tilavuus = laske_tilavuus(sade)
    return ala, tilavuus
    
def main():
    piiri = float(input("Anna pallon ympärysmitta: "))
    ala, tilavuus = laske_pallon_ominaisuudet(piiri)
    print("Tilavuus:", round(tilavuus, 4))
    print("Pinta-ala:", round(ala, 4))
    
main()

Nyt ainoat pääohjelmatason nimet kuuluvat funktioille, joten saman virheen tekeminen tuottaa jälleen NameError-
poikkeuksen
. Meidän ei nyt myöskään tarvitse alkaa keksiä eri nimiä piirille "varmuuden vuoksi", koska jokainen koodissa oleva piiri on paikallinen muuttuja. Koodin laatutarkistuksesta vastaava Pylint-ohjelmakin on nyt tyytyväinen. Tätä ratkaisua voi vapaasti käyttää harhoitustehtävissä, jos laatutarkistuksessa olevat varoitukset ahdistavat - tarkistimille on ihan sama löytyykö pääohjelma pääohjelmasta, vai onko se funktio jota kutsutaan pääohjelmassa.
Tämä esimerkki on tietenkin hyvin tekaistu, koska funktiossa on huikea yksi rivi koodia määrittelyn lisäksi, mutta tämän kaltainen ongelma saattaa olla todellinen isommassa projektissa, jossa ei kerralla pysty näkemään kaikkea koodia. Erityisesti jos koodia editoi huolimattomasti.

Muuta laatutarkistuksesta

Laatutarkistukset tehdään Pylint-nimisellä työkalulla, joka puolestaan pohjautuu Pythonin tyylioppaaseen. Sen kommentit ovat aina jossain määrin mielipiteitä, mutta yleisesti ottaen niiden seuraaminen johtaa koodiin jota on mukavampi muokata ja josta on mukavampi etsiä virheitä. Erityisesti varoitukset (varoituskolmioikoni) ja rakenteelliset virheet (vasaraikoni) on syytä ottaa miettiä tarkkaan. Varoitukset tulevat siis koodista, jolla on potentiaalia aiheuttaa mysteeribugeja, joiden selvitys on usein paljon tuskallisempaa kuin sellaisten, joista tulee selkeä virheilmoitus koodia suorittaessa.

Tulosten pyöristys

Tehtäviä lukiessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen missä kohdassa pyöristystä pyydetään. Joissain palauteissa oli huomauteltu, että esim Kuviokimarassa funktiotarkistin haluaa pyöristämättömän arvon jolloin funktio, joka pyöristää antaa tietenkin vääriä tuloksia. Tehtävässä kuitenkin pyydetään pyöristämään vain pääohjelman tulostus. Tässä on sama periaate kuin matematiikassa yleisesti: välituloksia ei pyöristetä. Funktion paluuarvo ei ole tässä tehtävässä varsinaisesti välitulos, mutta se voisi olla. Normaalisti pyöristykset tehdään aina silloin, kun numero halutaan esittää, ei yhtään aikaisemmin.
Sen sijaan Sininen funktio -tehtävässä pyydetään tekemään pyöristys funktion sisällä, koska funktion halutaan olevan työkalu, joka tuottaa kokonaislukuja. Tällöin pyöristys vaaditaan, että kokonaisluvuksi muuttaminen ei pyöristä väärään suuntaan.

Kertaustehtävistä

Käsitelty aiemmin, ks:

Korjauksia

Kuviokimarassa oli ongelma, joka aiheutti koko sivun kaatumisen (500 - server error). Tämä tapahtuu tietynlaisten väärien vastauksien kanssa, koska palautteessa on kuva. Kuvien näyttämisen koodi on muuttunut kesän aikana, mutta muutos oli unohtunut tehdä tarkistinpalautten näyttämiseen. Korjaus on tehty ja ilmestynee Lovelaceen piakkoin.

Viikko 3 (materiaali 2)

Viikon mysteeri: .{}.

Johtuen koodiesimerkkien syntaksivärjäyksen muotoilusta Lovelacessa, osa oli päätynyt tulkitsemaan, että paikanpitimissä olisi aaltosulkeiden lisäksi piste ennen ja jälkeen. Sinänsä ihan ymmärrettävää koska koodiesimerkin alleviivaus näytti varsin harhaanjohtavalta:
Vanha syntaksivärjäys paikanpitimille
Jos tietää miten monospace-fontit toimivat, tuossa ei mitenkään mahdu olemaan pistettä. Saman voi selvittää maalaamalla kooodia hiirellä jolloin näkee, että kyseessä on vain alleviivattu aaltosulje eikä kaksi merkkiä. Sekaannus on kuitenkin hyvin ymmärrettävä, eikä paikanpitimien alleviivaus ole mitenkään yleinen tapa merkitä niitä. Muotoilua on nyt vaihdettu niin, että paikanpitimet värjätään turkoosilla alleviivauksen sijaan:
Uusi syntaksivärjäys paikanpitimille

Palautteen määrästä

Kaikki halusivat poistaa palautelaatikot varsinaisten tehtävien joukosta, ja nyt kun näin lopulta tehtiin, palautteen määrä on romahtanut... Näin niistä hyvistä teoista rangaistaan. Taidetaan koodata niin, että palautte lasketaan suorituspalkkiin mukaan ensi vuonna niin voitte sitten valittaa asiasta palautteeseen XD. Meillä on ikävä kaikkia hyödyllisiä ja/tai viihdyttäviä palauteviestejä.

Korjauksia

Tehtävään "Inventaariohakuteos" on lisätty muutamia vihjeitä, koska aika monet väärät vastaukset eivät osuneet nykyisiin. Ihan täydellinen se ei vieläkään ole - jos koodinpätkässä on useita eri virheitä, niistä mistään ei välttämättä saa vihjettä.

Viikko 4 (harjoitukset 2)

Korjauksia

Palautetta oli sen verran vähäisesti, että juuri muuta raportoitavaa ei ole kuin muutama korjaus. Piiritehtävässä varsinkin oli muutamia puutteita sekä tarkistimessa että tehtävänannossa, jotka on nyt paikkailtu. Samalla tarkistin antaa nyt kohtalaisen järkeviä arvoja konkille ja keloille. Ehkä hienoin virhe tehtävissä oli eksynyt heksatehtävään, jossa puuttui kohtalaisen kriittinen "pituus"-sana lauseesta "halutun merkkijonon saadaan jakolaskulla" joten ei sinänsä ihme, että useampi yritti jakaa merkkijonoa neljällä (mistä tulee TypeError).
Liikkeen hallintaa -tehtävässä myös tehtiin selvemmäksi, että objektilla on tarkistuksessa muitakin lähtöpisteitä kuin 0, 0 - kyseinen pistehän on erikoistapaus, koska siinä ollessa koordinaattien muutos on sama kuin uusi sijainti - mistä siis taas tuli vastauksia, jotkat eivät toimineet kaikissa testeissä. Viimeisenä pienenä korjauksena lopputyötehtävien fluffitekstissä olevat linkit yrittivät johtaa vuoden 2016 versioihin sivuista, joita ei ole enää olemassa. Nekin on nyt korjattu siten, että eivät enää ensi vuonnakaan sekoile.

Viikot 5-7 (materiaalit 3 & 4, harjoitukset 3)

Palautetta on ollut sen verran laihanlaisesti, että vastauksiakin on vähän huono kynäillä. Ahkerimmat ovat bongailleet hyvin kirjoitus- ja muita virheitä tehtävästi, mistä iso kiitos kuitenkin. Näitä on korjailtu sitä mukaa kun havaittu asiaan liittyvä palaute.

Muutokset 2017 -> 2018

Tähän on koottu tietoa kurssille tehdyistä muutoksia. Toivomme, että näiden näkeminen rohkaisee antamaan palautetta jatkossakin.

Sisältöremontti

Ehdottomasti suurin muutos kurssilla on asioiden laittaminen kirjaimellisesti uuteen järjestykseen. Muutoksen tavoitteena on ollut lieventää kolmannen materiaalin aiheuttamaa kynnystä jakamalla siellä olevia asioita sekä aiempiin että myöhempiin materiaaleihin. Toivon mukaan materiaaleihin ei ole jäänyt kauheasti aikaparadokseja - siis tilanteita joissa materiaali viittaa aiempaan, joka on siirretty uudistuksessa jäljempään. Lista merkittävistä siirroista on esitetty alla
Muutosten seurauksena luonnollisesti sekä materiaalin esimerkit että harjoitustehtävät ovat kokeneet muutoksia toteutuksessa. Esim. kolmannen materiaalin kokoelmaohjelmassa levyt esitetään suoraan sanakirjoina, kun aiemmin tämä muutos tehtiin vasta nelosmateriaalissa. Asioita ja vaiheita on siis myös jonkin verran pudonnut välistä pois. Toivon mukaan opiskelukokonaisuus on nyt tasapainoisempi, ja alkupään harjoitustehtävissä on enemmän mielekkyyttä kun käytettävissä oleva työkalupaketti on hieman monipuolisempi.

Muutokset harjoituksiin

Harjoituksia on pääasiassa uudistettu siten, että ne käyvät järkeen sisällön uuden järjestyksen kanssa. Joitain vanhoja tehtäviä on korvattu uusilla. Suurimpana muutoksena tiedostotehtäviin on lisätty koodin laadun tarkastus Pylintillä. Tarkistin kokoaa Pylintin antamat viestit sekä koodin pisteytyksen palautteen loppuun. Ainakaan toistaiseksi laatutarkistusta ei käytetä läpäisykriteerinä, mutta informaatiosta saattaa olla hyötyä hyvän koodaustavan opettelussa. Lisäksi Pylintin varoitukset saattavat olla hyödyllisiä bugeja kohdatessa, koska bugi saattaa hyvinkin johtua jostain mitä Pylint pitää epäilyttävänä. Pylint ei itsessään osaa suomea, joten sen viestit ovat tällä hetkellä englanniksi.

Muutokset kertaustehtäviin

Kertaustehtävät mainittakoon erikseen kun niistä oli kohtalaisesti keskustelua palautteissa. Toistaiseksi nämä säilyvät ennallaan, koska ne ovat hyödyllisiä juuri niille opiskelijoille jotka niitä eniten tarvitsevat. Useimmista on toistojen määrää vähennetty ja kaikki säädetty niin, että eivät välitä siitä miten paljon tai vähän välilyöntejä vastaukseen on lyöty. Kertaustehtäviin on mietitty uusi mekanismi, mutta Lovelacen päivitystöissä oli kriittisempiä ominaisuuksia eikä kertaustehtävien mekanismiin asti ehditty muutostöissä. Ensi vuodelle toivottavasti ehtii. Kertaustehtävissä ihmetystä aiheuttanut -ei argumentteja- on myös historiaa - nyt kysymysgeneraattori osaa sanoa ihan suomeksi "ilman argumentteja".

Muutokset Lovelaceen

Opiskelijoille näkyviä muutoksia on lähinnä se, että kursseille pitää nykyään ilmoittautua, jolloin opiskelijan vastaukset kiinnittyvät oikeaan kurssiin ja kurssin toteutukseen. Ilmoittautuminen tapahtuu Lovelacen etusivulta. Kurssin ilmoittautumiset hyväksytään automaattisesti. Tehtäviin voi toistaiseksi vastata vaikka ei olisi ilmoittautunut, mutta ilmoittautumattomat opiskelijat eivät näy kurssin suoritustaulukossa joten suoritusmerkintää ei voida antaa. Huom. ilmoittautuminen kurssin aikana riittää, ei tarvitse panikoida jos tekee tehtäviä ensin ja vasta sitten hoksaa ilmoittautua.

Palautelaatikot

Pelastaja saapui ja toi mukanaan materiaalien loppuun palautelaatikot, jotka eivät ole tehtäviä. Valitukset siitä, että sisällysluettelossa sivu näkyy kokonaan tehtynä vasta kun palaute on annettu on siis historiaa (no, melkein, keskenään vaihtoehtoiset tehtävät eivät edelleenkään oikeasti kytkeydy toisiinsa siten että yhden tekeminen laskisi kaikki tehdyiksi). Toivottavasti tämä ei kuitenkaan vähennä intoa kirjoitella palautteita, oli niissä sitten asiaa tai tekstiä asian vierestä. Voitte myös tältä sivulta todeta, että meillä on tapana myös reagoida palautteisiin.

Arkisto: Kesäkurssi 2018

Kesäkurssin palautevastauksia ei ole eritelty viikottain vaan vastauspäivittäin.

3.8.2018

Notepad++ asetusohje

Joku laiska ja/tai hajamielinen kurssin vetäjä ei ole muistanut päivittää tätä ohjetta. Notead++ uudemmissa versiossa koko Tab settings -välilehteä ei ole asetuksissa. "Tabs to spaces"-asetus löytyy sen sijaan Language-välilehdestä. Muutos ei mielestäni ole mitenkään looginen, mutta voisi sen silti ohjeisiin päivittää... Ohje on nyt päivitetty.

Erotustuomari-tehtävä

Kolmosharjoituksista poistettiin otsikossa mainittu tehtävä, mutta unohtui päivittää pois sitä seuraavien tehtävien viittaukset tuohon tehtävään. Tehtäviin on nyt kirjoitettu ohjeet kokonaisten funktioiden kirjoittamiselle.

2.8.2018

"muuttuja on arvon nimi"

1. kertaustehtävässä 1. vastausvaihtoehto on osoittautunut vaikeammin ymmärrettävksi kuin tehtävää tehdessä ajattelin... Lainaan palautteista suoraan
Tuo ensimmäinen kohta "Muuttuja on arvolle annettu nimi" on pilkkua viilaten kyllä harhaan johtava joko opetusmateriaalissa tai tässä harjoituksessa. Sillä opetusmateriaalista sanatarkka lainaus:

"Pythonille on ominaista, että muuttuja on vain ja ainoastaan nimi, jolla viitataan johonkin arvoon." Sekä sen perässä seuraavat painotukset, kuinka sillä vain viitataan muistipaikkaan - eikä itse arvoa ole siten nimetty.
Tapa miten tuo koko ajattelun on tarkoitettu ymmärrettäväksi on se, että asioiden nimet ovat itsessään vain viittauksia asioihin joille ne annettu, eli nimi ei sisällä asiaa itseään. Tämä siis vastakohtana sille ajattelulle (joka joidenkin kielten kanssa on oikeampi) että muuttuja sisältäisi arvon, jolloin niiden suhde on syvempi kuin pelkkä nimeäminen.
Halusin vain täsmentää tämän. Palautteen antaja on nimittäin oikeassa siinä, että tuo vaihtoehto on tarpeettoman epämääräinen ja vaikeasti käsitettävä jos ei satu asumaan kirjoittajan pään sisällä. Vaihtoehto korvataan uudella tekstillä. Kiitos palautteesta.

Avainsana-argumentti ja sijoitusoperaattori

Toisen materiaalin tehtävässä "Paljonko kellon on?" voi käyttää
avainsana-argumentteja
, mikä on ihan oikein. Tehtävässä kuitenkin hylätään tyylisyistä vastaus jossa avainsanojen sijoituksessa on välilyönnit ympärillä, ts. ...format(tunnit = tunnit, minuutit = minuutit). Avainsana-argumentit (ja
oletusarvot
) ovat poikkeuksia normaaliin välilyöntisääntöön, ja tyylioppaan mukaisesti välilyöntiä ei tule käyttää niiden kanssa lainkaan. Tehtävästä vain oli unohtunut vihje, joka kertoo tästä - se on nyt lisätty.

Arkisto: syksy 2017

Viikko 1 (esitehtävät ja 1. materiaali)

Kuvalähde 1

Niistä palautelaatikoista

Palautelaatikot näkyvät tehtävinä, koska nykyinen systeemi mahdollistaa palautteiden liittämisen ainoastaan tehtäviin... niinpä palautteet on tehty tehtävinä. Niihin ei ole pakko vastata, mutta meistä on mukavaa lueskella palautteita, joten toivon mukaan naputtelette sitä jatkossakin! Tällä sivulle pyrimme myös osoittamaan, että huutelut eivät mene ö-mappiin. Toimikoon täysi vihreä palkki pienenä lisämotivaattorina täyttää myös palaute.
Oikea palautesysteemi on tulossa, joskus, ehkä. Tärkeämpiäkin ominaisuuksia on TODO-listalla ja kehitysbudjetti on kengännauhatasoa.

Aloitusluennon ahtaudesta

Kurssille tuli yllättäen, ja aika viime tipassa, n. 130 ilmoittautumista enemmän kuin odotettiin aiempien vuosien perusteella. Tarkistin luvut vasta luennon jälkeen, ja olin pudota tuolilta kun oodissa näkyi 350 ilmoittautumista. Toki IT115 on aika käpy sali jollekin 200 opiskelijallekin ja aiemminkin on ollut ahdasta, joten olisi pitänyt älytä jo pyytää isompi sali joka tapauksessa.
Laadukkaasti myös sähköpostiohjelma oli vetänyt itsensä offline-tilaan kun luulin lähettäväni infomailin osallistujille, ja huomasin vasta keskiviikkona, että eihän se ollut lähtenyt lainkaan.
Hyvänä uutisena aloitusluennolla olleet informaatiot löytyvät Lovelacesta kurssin etusivulta ja 1. materiaalin alusta. Toisena hyvänä uutisena loput maanantailuennot ovat salissa L1.

Ensimmäinen Turtle-tehtävä

Not responding...

Tämän tehtävän piti olla helppo ja interaktiivinen perehdytys siihen, miten koneelle annetut käskyt tekevät asioita. Muuten hyvä, mutta useimmilla kävikin niin, että Turtlen piirtoikkuna ilmestyi ConsoleZ-ikkunaan taakse ja Windows ilmoitti siitä iloisesti, että ohjelma ei vastaa. Tämä oli meille kovasti hämmentävää, koska aiempina vuosina tehtävä on toiminut ihan nätisti.
Se, että ikkuna ei vastaa, on ihan normaalia toimintaa Turtlen kanssa. Ongelmana olikin se, että ConsoleZ:n uusin versio avaa Turtle-ikkunan itsensä alle, jolloin se jää piiloon eikä sitä pysty tuomaan esiin muuten kuin siirtämällä konsoli-ikkunan pois sen päältä. Jos saman tehtävän tekee vanhemmassa versiossa tai Windowsin cmd:ssä, Turtle-ikkuna aukeaa terminaali-ikkunan päälle jolloin sitä, että ikkuna ei vastaa ei edes huomaa.
Teknisempänä selityksenä siitä kiinnostuneille: Turtle toimii siten, että se käyttää TKinter-käyttöliittymäkirjastoa avatakseen ikkunan ja piirtääkseen siihen. TKinter ikkuna kuitenkin tulee aktiiviseksi vasta kun se käynnistetään, ja tämä on se mitä Turtlen done()-komento tekee. Käynnistyksen jälkeen itse Python-tulkki on kuitenkin varattu Turtle-ikkunan pyöritykseen, joten siihen ei voida enää kirjoittaa komentoja ennen kuin ikkuna suljetaan. Näin siis Turtlella piirretään ikkunaan, joka ei ole aktiivinen, ja Windows ei tätä oikein osaa käsitellä. Linuxilla kaikki vain toimii (mikä on koodaushommissa aika tyypillistä).

Tarkistus

Tehtävän tarkituksessa löytyi useita koodeja, jotka piirsivät neliön, mutta eivät menneet läpi. Joitain näistä lisättiin hyväksyttyihin, mutta osa on käytännössä mahdotonta hyväksyä. Neliö pitäisikin piirtää mahdollisimman yksinkertaisesti ja kaikki turhat mutkat todennäköisesti johtavat hylkäämiseen. Jos vaikka viisastelee ja piirtää yhden neliön sivuista kahdella forwardilla yhden sijaan, tarkistin ei tätä tajua.
Muutoksia: kolmella viivalla je end_fillillä piirretty neliö pitäisi nyt mennä läpi. Lisäksi tämä tehtävä ei välitä välilyönneistä ihan samalla innokkuudella kuin kurssin varsinaiset tehtävät (itse asiassa näin oli aiemminkin, mutta parissa kohtaa puuttui vastaustemplaatista ylimääräisen välin salliva merkintä).
Tässä tehtävässä on jotakuinkin kurssin hankalin tarkistus toteuttaa. Jos haluat nähdä painajaisia seuraavan viikon, voit pyytää kurssin luennoitsijaa esittelemään harjoituksissa miten oikea vastaus (yritetään) tulkita...

#vainvälilyöntijutut

Viimeisenä jokavuotinen kiistakapula, eli tekstikenttätehtävien välilyöntirakkaus. Taustalla tässä on puhtaasti se, että olemme tehneet päätöksen ohjata opiskelijat kirjoittamaan säällisen näköistä koodia ns. kovin keinoin. Joskus muinoin sallittiin vähän kaikenlaista tyyliä, ja lopputöiden kooditkin olivat sitten vähän kaikenlaista. Teknisesti meille olisi helpompaa hyväksyä välien käyttö miten sattuu kuin niistä erikseen huomauttaminen vihjeillä. Jos jostain ykkösmateriaalin tehtävästä puuttuu vihje välilyönneistä, kyseessä on virhe - raportoikaa asiasta esim. Slackiin.
Ymmärrämme, että tämä varmasti vähän ärsyttää alussa, mutta huolellisuus on tärkeä osa ohjelmointia. Se, että alussa joutuu vähän metsästämään puuttuvia tai liiallisia välejä auttaa myös metsästämään muunlaisia huolimattomuusvirheitä jatkossa, tilanteissa joissa ne oikeasti aiheuttavat virheitä tai vääränlaista toimintaa. Lisäksi niiden muiden huolimattomuusvirheiden löytäminen on helpompaa, jos koodi on siistin ja yhdenmukaisen näköistä.
Niitä välilyöntisääntöjä ei muuten olo kovin montaa:
  1. Pilkun oikealle puolen tulee yksi välilyönti.
  2. Operaattorin molemmille puolille tulee välilyönnit.
    • Poikkeuksena avainsana-argumenttien sijoitukset, jotka tulevat ekaa kertaa vastaan kakkosmateriaalissa.
  3. Kaksoispisteen jälkeen tulee välilyönti, jos se ei ole rivin lopussa.
    • Käytännössä koskee nelosmateriaalissa esiteltäviä sanakirjoja.
  4. Mihinkään muualle ei tule välilyöntiä.
Tyylisääntöjä ei ole tempaistu hatusta, vaan ne perustuvat Pythonin viralliseen tyylioppaaseen.

Virtuaalikoneista

Ensinnäkin: virtuaalikoneita käytetään, koska se on ainoa tapa saada kaikki ohjelmat ja asetukset vastaamaan kurssin tarpeita. Esim. työasemaluokkien koneissa on edelleen Python 2, jolla ei kurssia voi suorittaa.

K-asema

Virtuaalikoneissa K-asemalle ei syystä tai toisesta pysty tallentamaan. Asiaa tiedusteltu tietohallinnolta, mutta eivät osanneet sanoa mistä voisi johtua... Tiedostoja voi tallentaa tietokoneen omasta Windowsista, jolloin ne näkyvät virtuaalikoneessakin K-asemalla. Virtuaalikoneen sisällä tallennukset pitää tehdä C-asemalle, jossa ne eivät siis säily. Lovelaceen lähetetyt vastaukset kuitenkin säilyvät, joten omat koodinsa voi ainakin sitä kautta ottaa talteen.

Hitaus

Toiseksi luokassa TS135 virtuaalikoneet vaikuttivat hyvin tahmaisilta. Syy on käytännössä siinä, että virtuaalikone striimataan verkkolevyltä, mikä on hidasta. Tietohallinnolla ei ollut suoraa ratkaisua tähänkään. Tutkimme vaihtoehtoja ja kerromme mikäli keksimme jotain parempaa.

Korjauksia

Alkuviikosta vasemman laidan oikein/väärin/? -ikoni ei päivittynyt kun tehtävään vastasi. Bugi löydettiin ja korjattiin. Answers-linkissä näkyvä vastausten lukumäärä ei taida vieläkään päivittyä, mutta linkkiä seuraamalla löytyy kyllä kaikki vastaukset.
Ohjeissa Notepad++ tab-asetukset mallikuvassa on vanha versio ohjelmasta, ja nykyään kyseinen asetus löytyy (loogisesta, köh) Languages-asetuksista. Päivitetään kuva kunhan ehditään. Ohjeisiin oli myös eksynyt muuta vanhaa tietoa, joka pitäisi olla tässä vaiheessa pääosin korjattu tai poistettu.
Kuvalähde 2

Viikko 2 (1. kertaustehtävät ja 1. harjoitukset)

Kuvalähde 3

Kertaustehtävien toistojen määrä

Kuten todettua, kertaustehtävät ovat uusia eikä meillä ole varsinaisesti mitään käsitystä millainen määrä toistoja olisi tehokkain. Nykyinen 20 on arvaus, ja katsotaan nyt tässä miten se vaikuttaa. Toistoja kuitenkin pitää olla, jotta niitä rivejä tulee kirjoiteltua useampaan otteeseen. Lisäksi tehtävien asettelussa sanamuodot vaihtelevat, jotta voi totutella siihen, että sama asia voidaan sanoa monella tapaa. Erityisesti lausahdus "sijoita se muuttujaan" on aiempina vuosina aiheuttanut suurta hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa, vaikka kyseessä on perusjuttujen perusjuttu. Katsotaan miten tänä vuonna.
Periaatteessa kertausta pitäisi tehdä pidemmällä aikavälillä kuin yhdessä istunnossa. Eli jos alkaa puuduttaa, voi jatkaa vaikka seuravana päivänä ja katsoa onnistuuko silloinkin... Jos kertaus sujuu, ei tuossa nyt mahdottoman kauaa mene naputella noita.

Kertaustehtävien oikeat vastaukset

Palautteissa oli myös ehdotettu, että kertaustehtävissä voisi näkyä oikea vastaus silloin kun opiskelija vastaa väärin. Harkinnan jälkeen päätös oli aika yksimielinen: ei voisi. Kertaustehtävien tarkoitus ei ole se, että opetellaan kysymykseen sopivia vastausmalleja ulkoa. Tarkoitus on, että jos kysymys ei soita kelloja, silloin kerrataan esim. termistön avulla mistä olikaan kyse. Tällä tavalla sanojen merkityskin tulee kerrattua, eikä pelkästään kaavaa, jolla jokin sana muuttuu koodiksi.

Useiden muuttujien sijoitus kertaustehtävässä

Alkuviikosta ekassa kertaustehtävässä kysyttiin useiden muuttujien sijoitusta yhdellä rivillä, ja joku tarkkasilmäinen oli huomauttanut, että moista temppua ei materiaalissa näytetä - ja oli oikeassa. Koska kyseessä ei edes ole mitenkään erityisen tärkeä juttu, ko. kysymysmalli kytkettiin pois päältä. Sen sijaan se divmod-kysymysmalli jätettiin sinne, koska sitä oikeasti tarvitaan kurssin aikana. Ykkösmateriaali ei tosin tätäkään asiaa oikein näytä, joten tämä asia korjataan lisäämällä ykkösmateriaaliin tietoa useiden paluuarvojen funktioista.

Turtle-ympyrätehtävä

Tätä tehtävää oli pidetty epäselvänä, ja harjoituksissa näytti olevan jonkin verran ongelmia sisäistää, mitä tulee funktion sisälle ja mitä ei. Pohdinnan jälkeen ei kyllä keksitty mitä tehtävänannosta voisi vielä selventää, joten ongelma voi liittyä enemmän tehtävien järjestykseen. Tehtävä siirrettäneen jatkossa ykkösharjoituksen loppuun, jolloin funktioiden naputtelu pitäisi olla jo tutumpaa.

Matematiikan määrästä

Nykyään kurssilla on jo aika paljon opiskelijoita, joille tämä matikka ei kuulu pääaineeseen millään tavalla. Jotain ongelmanratkaisua kuitenkin pitäisi olla jo ykkösharjoituksessa, ja meillä ei ole käytettävissä kuin numeroita, joten matemaattiset tehtävät ovat loogisin ratkaisu. Perusgeometrian kertaus ei toivon mukaan kenelläkään noussut ylitsepääsemättömäksi esteeksi, ja pieni numeroiden pyörittely on ihan hyödyksi ohjelmoinnissakin. Aikaisempina vuosina on pyöritelty jotain toisen asteen yhtälön ratkaisukaavojakin...
Voisihan tuo tehtäväsarja olla arkisempikin, jos joku meistä keksii hyvän paketin, jossa päästään samalla tavalla ratkomaan osaongelmia ja lopulta yhdistämään ratkaisut.

Julkaisutahdista

Jotkut paloivat niin kovasti innosta, että nykyiset tehtävät eivät riittäneet ja halusivat tulevaisuuden tehtävät jo näkyviin. Tällä hetkellä julkaisun tiellä on pääasiassa se, että tulevia kertaustehtäviä ei ole vielä testattu tarpeeksi, ja harjoitustarkistimien varmennus on kesken (tarkoitus on testata kukin tarkistin jokaista aiempien vuosien palautusta vastaan ja korjata kaatumistilanteet). Todennäköisesti julkaisemme kuitenkin kakkosharjoituksen aika hyvin etuajassa, ja siihen liittyvät kertaustehtävät on jo julkaistu.

"Ohjelmani toimii oikein, mutta tarkistin ei hyväksy"

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että ohjelman funktiot eivät sovi tehtävänannon määrittelyihin. Asiasta on kerrottu tarkemmin ykkösharjoituksen alussa. Myös yleisesti ottaen, jos tehtävänannon "Opittavat asiat"-kohdassa on mainittu jotain, mitä omasta koodistasi ei löydy, olet todennäköisesti harhateillä ratkaisun kanssa. Ensimmäinen askel on siis aina tarkistaa, noudattaako ratkaisusi oikeasti tehtävänantoa. Luonnollisesti aina on parempi kysyä apua ajoissa kuin hakata päätä seinään ja turhautua, joten ongelmatapausten kanssa harjoituksiin mars tai viestiä Slack-kanavalle.
Miksi sitten tarkistimet ovat niin tiukkoja? Kullakin tehtävällä on tarkoitus opettaa jokin tietty asia, ja kaikki ratkaisut eivät välttämättä sisällä tämän asian oppimista. Lisäksi funktioita kirjoittaessa on oikeassakin elämässä tärkeää pysyä siinä, mitä on muiden kanssa sovittu - jos siis koodaat jotain, missä tekijöitä on enemmän kuin yksi.

Kysymysten esittäminen palautteissa

Jonkin verran tehtäväkohtaisissa palautteissa esiintyy kommentteja tyyliin "Miksi vastaus xyz ei kelpaa?". Näihin olisi mukava vastata, mutta anonyymin palautteen tapauksessa se on hieman vaikeaa, kun lähettäjää ei ole tiedossa. Toiseksi, kuten todettu pariin kertaan, palautteita lueskellaan vain kerran-pari viikossa. Jos siis haluat tietää miksi vastaus ei kelvannut, kannattaa kysymys osoittaa Slack-kanavalle, missä siihen voimme vastata niin, että vastaus näkyy muillekin.

Miksi "return 1km" ei kelpaa

Juuri kun pääsin sanomasta, että palautteisiin ei kannata laittaa kysymyksiä, koska niihin ei voi vastata, päätin kuitenkin, että tämä on vastaamisen arvoinen. Kyseessä on sekaannus, joka johtuu siitä että kirjain l ja numero 1 näyttävät fontista riippuen aika samanlaiselta. Kuitenkin tässä on nyt syytä huomata, että muuttujan nimi ei voi alkaa numerolla. Tässä tapauksessa siis kyseessä on pakko olla kirjain l. Jos kirjoittelee koodia ipythonissa tai tekstieditorissa, jossa on syntaksivärjäys, numerot yleensä näkyvät myös eri värillä kuin kirjaimet.

Korjauksia

Ykkösharjoituksessa oli mainittu, että pääohjelma-ohjeissa ei mainittu, että tulos pitää tulostaa. Nyt on. Ilman tulostusta pääohjelma ei tee mitään, mutta ehkä kurssin alussa tämä ei ole niin selvää, että tulostamisen voisi jättää mainitsematta.
Ykkösharjoituksen alkuesimerkkiin oli myös eksynyt väärä tiedosto, joten valmis kooditiedosto ei näyttänyt ihan samalta kuin esimerkin selityksessä tehty. Kyseinen versio oli karannut sinne kakkosmateriaalin alusta, ja sisälsi merkkijonoja, joita ei ole vielä opeteltu. Harjoitussivulle on laitettu oikea versio.
Muutamia Lovelacen ilmoituksia, jotka tulivat hämmentävästi englanniksi, on käännetty suomeksi. Lisäksi korjasimme bugin, joka aiheutti liian hitaasti suorittuvien kooditiedostojen tarkastuksen rikkoutumisen.
Jos löydätte jotain, mikä on selkeästi rikki, kertokaa siitä Slackissa tai sähköpostilla. Näistä oli huomautettu palautteissa, mikä on myös ihan mukavaa, mutta palautteet luetaan n. kerran viikossa minkä vuoksi korjaus menee todennäköisesti seuraavaan viikkoon. Suorempaan viestintään ehdimme reagoida yleensä päivässä, ellei jotain ole todella pahasti rikki.

Viikko 3 (2. materiaali)

Kuvalähde 4

Tekstikenttätehtävien (ja kertaustehtävien) tarkistimista yleisesti

Paikkaillaanpa tähän hiukan asioita joita ei tullut Lovelacen ajo-ohjeluennolla esitettyä. Tekstikenttä tehtävien tarkistiminen ei tapahdu koodia suorittamalla, vaan sovittamalla opiskelijan vastausta erilaisiin sapluunoihin joista yleensä yksi on oikeaksi laskettava vastaus ja loput antavat vihjeitä. Näihin sapluunoihin määritellään joustavuutta regular expressioneiksi kutsutulla mekanismilla, johon onnekkaimmat teistä eivät joudu koskaan tutustumaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että tehtävän laatijan tulee erikseen määritellä kaikki hyväksytyt vastausmuodot. Pythonin kaltaisessa kielessä, jota voi kirjoittaa hyvinkin monella tavalla, tämä urakka ei ole mitenkään yksinkertainen. Myös kaikki joustavuus pitää erikseen määritellä, esim. se hyväksytäänkö pieni kirjain, kun annetussa merkkijonossa oli iso. Hyväksytyt vastaukset on näistä käytännön syistä rajattu sellaisiin, jotka:
  1. käyttävät kaikkia tehtävän "Opittavat asiat" -kohdassa mainittuja menetelmiä
  2. ratkaisevat ongelman yksinkertaisimmalla, tyypillisesti materiaalissa esitetyllä, tavalla
  3. seuraavat tyylisääntöjä
  4. sisältävät literaaliarvot tehtävänannosta kopioituna
  5. eivät sisällä mitään tarpeetonta
  6. eivät sisällä asioita, joita ei ole vielä opetettu
Vihjeiden kohdalla on sama tilanne: jos tehtävän laatija ei pysty ennakoimaan jotain tietyn näköistä väärien vastausten ryhmää, siihen ei pysty vihjettä antamaan. Nykyiset vihjeet pohjautuvat aiempien vuosien väärien vastausten kertymiin.
Kertaustehtävissä on oikeissa vastauksissa jonkun verran joustoa esim. puuttuvien välilyöntien suhteen (mutta tällä hetkellä ei ylimääräisten). Mitään rikkinäisiä koodirivejä ne eivät tietenkään hyväksy. Syntaksivirheitä vastaan voi suojautua määrittelemällä tehtävänannon muuttujat tulkkiin (arvot voi nakkoa päästä) ja kirjoittamalla koodirivin sinne ennen vastausta.
Yleisin ratkaisu kaikkiin tarkistinongelmiin on kommunikaatio. Varsinkin "miksi tämä vastaus ei kelpaa"-tyyliset kysymykset linkillä varustettuna on yleensä hyvin nopeasti vastattu Slackissa. Muutamia tarkistimia on tänäkin syksynä päivitetty Slack-viestien tuloksena.
Huikeissa tulevaisuuden visioissa tekstikenttätehtävätkin voidaan tarkistaa koodina, jolloin nämä ongelmat vähentyvät. Tosin silloinkin tulemme varmasti lisäämään tarkistuksia, jotka valittavat jos koodi on sotkuista tai sisältää köpöisiä ratkaisuja. Tällä hetkellä on kuitenkin tyydyttävä nykyisenmallisiin tekstikenttätehtäviin, koska Lovelacen kehitykseen ei ole erityisemmin varattu budjettia.

Tekstikenttätehtävien Alustus-osion merkitys

Tämäkin asia jäi käytämättä läpi ajo-ohjeluennolla, joten paikataan. Jos tekstikenttätehtävän alustus-osio sisältää ipython-rivejä (alkavat In [x]), tarkoitus on, että kirjoitat nämä rivit tulkkiin sellaisenaan. Ne tyypillisesti asettavat tulkkiin sellaiset muuttujat, joita tarvitaan vastausrivin testaamiseen. Erityisesti hämmennystä tässä tuntui olevan Meta-if -tehtävässä, jossa siis oli todellakin tarkoitus kirjoittaa annettu rivi-muuttujan määritys tulkkiin ja painaa enteriä, ja tämän jälkeen miettiä miten kirjoitetaan ehtolause, jossa esiintyy tuo rivi-muuttuja.
Tässä olivat sis jotkut harhautuneet muokkaamaan Alustus-kohdan rivistä ehtolausetta, mikä on täysin väärä suunta. Jos siis riviä ei erikseen pyydetä muokkaamaan, se on tarkoitus kirjoittaa tulkkiin sellaisenaan. Toinen tästä johdettava asia on, että jos alustuksessa pyydetään määrittelemään muuttujia, vastauksessa myös yleensä pitäisi käyttää näitä muuttujia - ei siis niiden arvoja.

In ja Out -merkinnät koodiesimerkeissä

Kolmas asia, joka ei ajo-ohjeissa tullut tarpeeksi selvitetyksi. In- ja Out-merkinnät ovat siis tosiaan IPythonin käyttöliittymää. Aina kun ne esiintyvät materiaalin esimerkeissä, kyseessä on esimerkki, joka on tarkoitettu tulkissa pyöriteltäväksi. Lisäksi esimerkeissä, joissa In-merkinnän hakasulkeissa oleva numero on suurempi kuin 1, jatketaan suoraan edellisestä esimerkistä samassa tulkki-istunnossa. Koska In ja Out ovat vain käyttöliittymää, niitä ei koskaan ole tarkoitus sisällyttää mukaan tehtävän vastaukseen. Saatamme lisätä huomautuksia tähän liittyen tarkistimiin, tai selventää asiaa muutaman tehtävänannon osalta.

Ohjelmistoväkivaltaa-tehtävän alustus

Tässä oli jonkun verran hämmenystä siitä miten tuo while True -silmukka pitäisi syöttää tulkkiin. Annettuun koodiin lisätty yksi tyhjä rivi sen merkiksi, että enteriä painaa pass-rivin jälkeen kahdesti, että silmukka lähtee pyörimään. Tämän jälkeen voi painaa Ctrl + C ja saada aikaan tehtävässä haetun lopputuloksen.

Tyylijuttuja

Pari esiin tullutta juttua: funktion nimen ja sitä seuraavien sulkujen väliin ei ole tapana pistää välilyöntiä. Joissain kielissä saattaa olla ihan syntaksi virhe. Ei siis näin abs (-5) vaan abs(-5). Tästä ei ole missään tarkistimessa erikseen huomautusta, koska aiempina vuosina tätä virhettä ei ole tehty merkittävissä määrin.
Toiseksi ylimääräisiä sulkuja on hyvä vältellä, erityisesti ehtolauseissa. Joissain kielissä ehtolauseen ehto tulee laittaa sulkuihin, mutta Pythonissa riittää, että ehto on if/elif-sanan ja kaksoispisteen välissä. Sulkuja voi käyttää jos ehto on monimutkainen, mutta silloinkaan koko lausetta ei tule laittaa yksiin sulkuihin.

-ei argumentteja-

Kertaustehtävissä esiintyvä -ei argumentteja- oli aiheuttanut jonkun verran hämäystä. Kyse on tehtävägeneraattoriin liittyvästä rajoitteesta, eli tehtävänannossa argumentit sijoitetaan tuohon harmaaseen laatikkoon, mutta välillä arvotaan sellaisia metodeja, joille ei anneta argumentteja, ja siihen piti keksiä jotain: vaihtoehtoina tyhjä laatikko tai laatikko, jossa lukee -ei argumentteja-. Jälkimmäinen oli yhden henkilön testiryhmän mielestä selkeämpi. Koitetaan keksiä tuolle jokin vähän hienostuneempi muotoilutapa.
Todettakoon kuitenkin, että jos olisitte testanneet heittää vastausrivin tulkkiin, olisi virhe paljastunut aika helposti:
In [1]: valinta = "aasi"
In [2]: valinta.upper(-ei argumentteja-)
  File "<ipython-input-2-51b338a31c03>", line 1
    valinta.upper(-ei argumentteja-)
                                 ^
SyntaxError: invalid syntax
Kertaustehtävissäkin kysytään siis aina toimivaa koodiriviä - jos rivi ei toimi, se ei mitenkään voi olla oikea vastaus. Samasta syystä ei noille metodeille heitellä huvikseen argumentteja, vaan niille heitetään juuri niin monta argumenttia kuin kyseinen metodi ns. oikeassa elämässäkin ottaa vastaan.
Kumpi olisi selkeämpi tapa ilmaista, että metodille ei anneta argumentteja? (Olettaen, että suurempaa tekstinmuotoilua ei pystytä juuri nyt tekemään)
  • nykyinen: -ei argumentteja -
  • vaihtoehto:  
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. Et voi vastata.

Kertaustehtävien armottomuus

Se, että kertaustehtävät heittävät virheestä alkuun, on aiheuttanut (ennustettavasti) jonkin verran närää. Emme kuitenkaan pidä tätä mekanismia kohtuuttomana, ja aika hyvin tuosta ehtolausekertauksestakin on jo 140 opiskelijaa selvinnyt kun deadlineen on vielä melkein kaksi viikkoa. Muutama uudelleenaloitus tuo toiston määrän lähemmäs sellaista lukua, että siitä alkaa olla konkreettista hyötyä. Kuten maanantain luennolla käsiteltiin, kauhean väsyneenä ja äkäisenä ei välttämättä kannata väkisin näitä vääntää, vaan jatkaa istuntoa kun on vähän virkeämpänä ja osaa huomata virheet riviltä. Istunto ei sieltä Lovelacesta mihinkään katoa.
Vaihtoehtoisia mekanismeja on, kuten vaikka N lisätehtävää jokaisesta virheestä, mutta nykyinen implementaatio ei tätä tue. Ei tue myöskään sitä, että tehtävissä olisi välietappeja (tämän voisi tehdä tällä hetkellä siten, että yhden 20 kertauksen sijaan on kaks kertaa peräkkäin sama tehtävä 10 kertauksella, mutta ylläpito menee monimutkaisemmaksi).

Korjauksia

Materiaalista on korjattu taas muutamia pikkuvirheitä saadun palautteen perusteella. Ehkä merkittävimpänä Käärmeen kieli -tehtävän tarkistinta päivitetty siten, että se hyväksyy nyt myös vastaukset, joissa lasketaan "ohjelmointi" ensin. Kakkosharjoituksen kaikki tarkistimet on testattu kaikkia aiempien vuosien vastauksia vasten ja korjattu tilanteet missä ne kaatuivat. Joku unohti tosin laittaa korjatut tarkistimet Lovelaceen asti ainakin yhden tehtävän osalta - tämäkin puute on nyt korjattu.

Viikko 4 (2. kertaustehtävät ja 2. harjoitukset

Kuvalähde 5
Yleisenä tilannepäivityksenä aiempiin vuosiin nähden asioiden oppiminen on ollut todella hyvällä tasolla, ja tehtäviin on tarvittu vähemmän apua yhteensä (ei siis edes suhteellisesti, vaan kaiken kaikkiaan), vaikka teitä on n. 50% enemmän kuin viime vuonna. Optimistisesti oletetaan siis tietenkin, että tehtävät sujuvat jos niihin ei tarvi kysellä apuja.

Harhaanjohtavat virheilmoitukset tulostuksiin liittyen

Jonkin verran tarkistimissa esiintyy edelleen ongelmia, joissa palaute sanoo, että luvut tulostettiin väärällä tarkkuudella tms, vaikka oikeasti kyse olikin jostain muusta muotoiluvirheestä tulosteessa. Ongelma juontaa juurensa siihen, että lukuja etsitään tulosteesta jollain kaavalla, esim. poliisitehtävässä etsittiin lukua, jossa on pisteen jälkeen tasan kaksi numeroa, ja sen jälkeen välilyönti kuten tehtävänannon esimerkkitulosteissa. Jos siis olikin tulostettu esim. 60.00km/h, tämä ei sovi etsittyyn kaavaan ja tarkistin toteaa, että ei löytänyt oikein pyöristettyä lukua.
Näitä virheitä on korjailtu aika merkittävästi aiemmista vuosista ja olipa näin tehty tuon poliisitehtävänkin kohdalla. Kukalie oli unohtanut vain sellaisen pikku yksityiskohdan kuin päivitetyn tarkistimen laittamisen Lovelaceen... Vastaava ongelma oli kulmikasta koodia -tehtävässä, josta se se on myös korjattu (ei tunnistanut lukua, jos tulostusrivi päättyi heti luvun jälkeen).

Vajaaksi jäävät suorituspalkit

Lovelace ei vielä tue oikeasti keskenään vaihtoehtoisia tehtäviä, joista valitaan yksi. Näinpä siis muut kaksi jäävät tekemättä, ja vihreä suorituspalkki väkisinkin vajaaksi. Tämä on featurejonossa, koska nykyinen systeemi vaikeuttaa myös mm. kurssisuoritusten laskemista, mutta tämä syksy joudutaan vielä ahdistumaan sisällysluettelon suorituspalkkien vajaudesta. Pahoittelemme.

Miksi quit ja kumppanit eivät käy

Tämä käsiteltiin luennolla, mutta kävijämäärän ollessa joku alle 20% osallistujalistasta (ps. L1:ssä ois edelleen hyvin tilaa teille) viesti on varmaan tarpeen toistaa. Sinänsä näiden käytössä pääohjelmassa ei ole mitään vikaa. Tämä on kuitenkin kurssi, jossa kullakin tehtävällä on jokin osaamistavoite - näissä tapauksissa ohjelman kulun hallinta käyttämällä sisäkkäisiä rakenteita. Turvautumalla oikopolkuihin kuten quitiin, tämän tärkeän asian oppiminen jää puolitiehen. Erityisesti nelilaskintehtävää on useampia vuosia pidetty erittäin opettavaisena (toki myös vaikeana, mutta tämä yleensä tulee tontin mukana).
Todettakoon myös, että quitin käyttö missään muualla kuin pääohjelmassa (ja vielä if __name__ == "__main__":-ehtolauseen alla) ei ole hyvätapaista. Tämä johtuu siitä, että kuten nelosmateriaalissa opimme, koodimoduuleja voidaan käyttää toisissa ohjelmissa. Tällöin yhdessä kohtaa tehty quit vetää niinsanotusti koko korttitalon alas, eli sammuttaa myös sen ohjelman, joka käyttää osia koodistasi. Joskus näin kävi tarkistimillekin, eli opiskelijan koodissa ollut quit sammutti sen...

Korjauksia

Satunnaisia päivityksiä tarkistimiin, ei mitään ihmeellisempää.

Viikko 5 (3. materiaali)

Kuvalähde 6

Indeksiosoitus [-1] morsetehtävässä

Palautteissa oli haettu selitystä miksi merkkijonon viimeistä merkkiä ei tässä tehtävässä saanut katsoa käyttämällä indeksiosoitusta:
while not kirjain[-1] == "!":
Alunperin kyseinen vastaus ei ole hyväksytyissä, koska siinä käytetään asiaa, joka opetetaan vasta myöhemmin tässä materiaalissa - tämä toistuu aina silloin tällöin tehtävissä. Tässä tapauksessa on kuitenkin olemassa ihan järjellinenkin syy sille, miksi ratkaisu on huono:
In [1]: kirjain = input("Mors mors! Huutomerkki (!) lopettaa: ")
Mors mors! Huutomerkki (!) lopettaa: 

In [2]: kirjain[-1]
---------------------------------------------------------------------------
IndexError                                Traceback (most recent call last)
 in ()
----> 1 kirjain[-1]

IndexError: string index out of range
Eli tässä käyttäjä syöttää tyhjän merkkijonon, jolloin [-1] antaakin IndexError-poikkeuksen. Jos tehtävän while-silmukka kirjoitetaan haetulla tavalla, tämä kaatuminen vältetään. Jos mietitään sovelluskontekstia, on täysin realistinen skenaario, että käyttäjä painaa useita merkkejä syöttäessään vahingossa kahdesti enteriä, jolloin ohjelma kaatuu, jos indeksiosoitusta on käytetty. Asiasta on lisätty tehtävään vihje.
Todettakoon vielä, että tuossa vastauksessa on toinenkin syy hylkäämiseen: ei ole mitään järkeä käyttää samassa ehdossa not-operaattoria ja ==-operaattoria, kun !=-operaattori on olemassa.

Janatehtävä

Tässä tehtävässä on esiintynyt aika paljon sellaista käsitystä, että siinä olisi tarkoitus jotenkin käyttää sort-metodia. Tehtävässä sort-metodi on pelkästään konteksti. Ihan samalla tavalla kuin edeltävässä tekstikappaleessa ja esimerkissä, jossa on aika yksinkertaisia funktioita.
Pointti tehtävässä siis on, että tehdään funktio, jolla johdetaan listan alkioista vertailuarvot joihin sort perustuu - tämä voi olla mikä tahansa funktio, jonka ainoana rajoituksena on tasan yksi parametri ja tasan yksi paluuarvo. Jos tehtävänannosta jätetään konteksti pois, siitä ei varsinaisesti opi miten nimenomaan tähän tarkoitukseen kelpaavia funktioita tehdään. Ehkä tämä sekaannus on tarpeen, että asiaan tulee jotain selvyyttä. Otetaan toki ehdotuksia vastaan miten tehtävänantoa voisi muuttaa poistamatta kontekstia - vai olisiko paranneltavaa enemmänkin edeltävässä tekstissä?
Yhtä paljon hämmennystä tuntui aiheuttavan se, miten listasta saadaan purettua yksittäiset alkiot laskutoimitusta varten. Yksittäisiä arvoja listasta saa ulos indeksiosoituksella tyyliin jana[0] jne., ja tämä tehtävä tuntuu olevan ihan hyvä paikka oppia tekemään näin - sen verran siinä on ollut vaikeuksia.
Tehtävään lisätty maininta indeksiosoituksen käytöstä, sekä linkki indeksiosoitus-termiin.

range-funktion argumenteista

Viimeisessä tehtävässä sekä kertaustehtävissä on jonkin verran ihmetelty vastauksia, joissa range-funktiolle on annettu ylimääräisiä argumentteja, mikä on johtanut hylkäämiseen. Jos on antamassa funktiolle argumentin, joka on sama kuin parametrin oletusarvo, se on usein tapana jättää antamatta kokonaan. Niinpä siis esim. lukusarja nollasta neljään otetaan funktiokutsulla range(5), jättäen 0 pois alusta. Vastaavasti viimeinen, vielä harvemmin käytetty, step-argumentti jätetään pois, jos halutaan kaikki luvut. Periaatteessa siis saman lukusarjan saisi kirjoittamalla range(0, 5, 1), mutta näin ei yleisesti tehdä - varsinkin tuo viimeinen argumentti tuossa pistää ihmettelemään että mikä ihmeen ykkönen.

Hassunhauskat otsikot ja tiedon etsintä materiaalista

Oletten aivan oikeassa, että nuo otsikot eivät ole kauhean hyödyllisiä sisällysluettelossa... Tässä asiassa olen kuitenkin pässi ja pidän ne silti, koska syyt. Oikeasti tarkoitus olisi jossain vaiheessa tehdä tuki aliotsikoille, jotka voisivat näkyä sisällysluettelossa varsinaisen otsikon sijaan jolloin kaikki voittavat.
Materiaalia ei kuitenkaan ole kirjoitettu hakuteokseksi - se on aina ollut ja tulee olemaan johdonmukainen matka, jossa asiat otetaan esiin siinä kohtaa, mihin ne parhaiten ongelmanratkaisutarinassa sopivat. Hakuteosominaisuudet onkin pääosin sijoitettu termipankkiin, ja termipankin laajennus on ensisijainen strategia, jolla tiedonhakua parannetaan. Näillä raameilla meille olisi kaikkein tärkeintä, että saamme palautetta termipankin käyttökelpoisuudesta sekä toiveita, mitä sinne pitäisi vielä lisätä. Nykyäänhän termeissä on mm. linkkejä materiaalin kohtiin, joissa termiin liittyviä juttuja selitetään.

Viikko 6 (3. kertaustehtävät ja 3. harjoitukset)

Kuvalähde 7

Listakertaustehtävän usean alkion lisääminen listaan

Palautteissa oli mainittu, että +=-operaattori ei kelvannut vastaukseksi. Olin jo ehtinyt kirjoittaa hyvän vastineen puoliväliin, kunnes demonstraatiota naputellessa huomasin, että asia onkin vähän jännempi. Vastauksen hylkääminen perustuu (nähtävästi virheelliseen) käsitykseen, että nämä kaksi riviä olisivat sama asia eri tavalla kirjoitettuna:
lista = lista + lisaa_kamaa
lista += lisaa_kamaa
Ensimmäinen on väärin, koska siinä luodaan uusi lista. Tämä voi tuntua turhalta semantiikalta, mutta on hyvin relevanttia, jos kutsutaan funktiota, joka lisää listaan alkioita. Jos funktiossa lisääminen on tehty tällä tavalla, lisäys ei vaikuta siihen listaan, joka annettiin argumentiksi. Demo:
In [1]: def lisaa_alkiot(lista, alkiot):
   ...:     lista = lista + alkiot
   ...:     
In [2]: luvut = [1, 2, 3]
In [3]: lisays = [4, 5]
In [4]: lisaa_alkiot(luvut, lisays)
In [5]: luvut
Out[5]: [1, 2, 3]
Olin jo valmistellut vastaavan demon tuota toistakin tapaa varten, mutta päädyin keräilemään leukaa lattialta, kun kävi näin:
In [1]: def lisaa_alkiot(lista, alkiot):
   ...:     lista += alkiot
   ...:     
In [2]: luvut = [1, 2, 3]
In [3]: lisays = [4, 5]
In [4]: lisaa_alkiot(luvut, lisays)
In [5]: luvut
Out[5]: [1, 2, 3, 4, 5]
Ts. += on erillinen operaattori, joka listojen kohdalla toimii kuten extend-metodi. Tavallisesti sitä käytetään vain muuntumattomille arvoille, jolloin noissa kahdessa esitystavassa ei oel mitään toiminallista eroa.
Näin siis 7 vuotta kieltä opetettuaan siitä löytää edelleen jotain uutta ihmeteltävää. Lisätään siis tuo += hyväksyttyihin vastauksiin kunhan ehditään.

Listakertaustehtävä ja "kohdasta"-sana

Tästä oli jonkin verran ihmettelyä viittaako tällä sanalla esitelty numero listan indeksiin vai siihen monesko alkio on kyseessä. Kieltämättä tarpeettoman hämmentävä sanavalinta. Indeksiä siis tarkoitettiin. Vaihdetaan selkeämpi sana tilalle.

enumerate silmukkakertaustehtävässä

Silmukkakertaustehtävässä kyseltiin enumeraten perään, ja tarkimmat huomauttivat, että sitä ei ole esitelty materiaalissa. No eipä olekaan. Materiaalin edellisessä versiossa siihen kiinnitettiin kyllä huomiota silmukkojen yhteydessä, mutta nykyisessä se onkin vasta nelosmateriaalissa. Asia on kyllä ihan kertaamisen arvoinen, mutta tietenkin vähän nihkeä kerrata jotain, mikä opetetaan vasta kertaustehtävän jälkeen...
Pitää jatkossa sisällyttää enumerate ja kolmosmateriaaliin. Vaatii kuitenkin sen verran uudelleenjärjestelyä, että ei tälle syksylle ehdi.
Lisätään enumeratea-vaativiin tehtävänantoihin vihje lähitulevaisuudessa. Tarvittava informaatio löytyy enumerate-termistä.

Maalitehtävän funktion parametrit

Tässä on tehty teille pieni jekku. Aika monet laittoivat funktiolle kaksi parametria, koska se pohjautuu edellisiin. Tehtävänannon funktiospesifikaatiossa ei kuitenkaan ole parametrit-kohtaa lainkaan. Tämä tarkoittaa, että funktiolle ei tule antaa yhtään parametria.
Syy miksi tässä tehtävässä on ihan järkevää tehdä funktio ilman kysymys- ja virheviesti-parametreja on se, että kyseessä on pitkälti yhteen tarkoituksee tehty funktio siinä missä edelliset olivat monikäyttöisiä. Virheilmoitukset voi siis tällä kertaa kirjoittaa suoraan funktion koodiin merkkijonoina. Toki oltaisiin voitu speksata funktioksi jotain tyyliin kysy_lukupari, jolloin taas noita parametreja olisi ollut hyvä käyttää.
Tämä nyt kuitenkin hyvänä muistutuksena, että asioita voi tehdä monella tapaa, ja että jos teiltä on pyydetty tietynlainen funktio, on syytä kiinnittää huomiota erityisesti siihen, mitkä ovat sen parametrit ja mitä sen pitää palauttaa (monet yrittivät myös palattaa suoraan maalien erotusta).

Välillä on kiva koodata -tehtävä ja ristiin annetut syötteet

Tarkistin tarjosi kysy_valeja-funktiolle syötteitä myös väärässä järjestyksessä, eli suurin ensin, eikä asiasta ollut mitään mainintaa tehtävänannossa. Kyseessä on virhe tarkistimessa - tehtävää päivitettäessä siitä poistettiin vaatimus käsitellä väärin päin annetut syötteet. Tarkistimen päivitys jäi vähän puolitiehen, koska tämä tuli korjattua vain etsi_indeksit-funktion osalta - syötefunktioon jäi virheellisiä testivektoreita.
Luonnollisesti korjattuani asian unohdin nohevasti laittaa päivitetyn tarkistimen Lovelaceen, joten väärä tarkistin oli siellä pari päivää pidempään.
Nokkelasti kuitenkin tämä tuntui ratkenneen itse kultakin, mikä oli mukava huomata. Tarkoitus ei siis ollut kuitenkaan tällä tavalla jekuttaa.

Tekstin (funktiokutsujen ym.) kopiointi tarkistusviesteistä

...onnistuu, mutta vaatii kieltämättä tarpeettomasti sormiakrobatiaa. Ongelma on, että yhden testin tarkistuslaatikko menee kiinni kun sitä klikkaa. Ratkaisu, kunnes toiminta saadaan mukavammaksi, on painaa hiiren vasen nappi pohjaan, maalata teksti ja painaa Ctrl + c ennen kuin päästää hiiren napin ylös. Onnistuu myös painamalla maalaamisen jälkeen oikeaa nappia, siirtämällä kursorin copy-valinnan päälle ja päästämällä vasemman napin ylös. Jälkimmäisellä tavalla tarkistuslaatikko ei mene edes kiinni (testattu: Chromium).

Matriisiesimerkki

...on kieltämättä aikansa elänyt. Tehdään uusi kunhan keksitään parempi.

Ikuisuuteen kurottelevat dokumenttimerkkijonot

Olisi kiva korjata, jos ehtisi selvittää miten. Kopiointi voi helpottaa tosin klikkaamalla dokumenttimerkkijonoa kolmesti (nopeaan tahtiin) hiiren vasemmalla napilla. Tämä maalaa yhden kokonaisen rivin tekstiä, eli koko dokumenttimerkkijonon.

Tiedostojen lataus -ominaisuus

Opiskelijat voivat nyt suoraan ladata palautetut tiedostonsa vastaukset-linkin takaa. Kunkin tiedoston nimen perässä pitäisi näkyä hieno vihreä nuoli, jota klikkaamalla tiedoston voi ladata suoraan. Ei enää copypasta-bileitä, jos tarvitsee tiedostoja toisellakin koneella.

Viikko 8 (4. materiaali, 4. kertaustehtävät ja 4. harjoitukset)

Kuvalähde 8
Jätettiin yksi viikko väliin kun kommentoitavia palautteita oli tasan yksi...
Eipä niitä montaa ollut nytkään, mutta onhan tässä nyt jo aika iso osa asioista käsiteltykin kurssin aikana.

Haravasto ja valkoiset ruudut

Joillakin oli ollut ongelmia haravaston kanssa: ohjelma ei piirtänyt muuta kuin valkoisia ruutuja. Ongelma ilmeni myös tietokoneluokkien virtuaalikoneessa ainakin päivityksen jälkeen (ja mahdollisesti ennenkin). Asia on korjattu päivittämällä haravasto. Jos siis olet kärsinyt valkoisista ruuduista, käväise lataamassa haravasto uusiksi.

Miinoitus-tehtävän tarkistinta päivitetty

Tehtävän tarkistimessa oli jonkin verran puutteita. Tarkistin ei esim. osannut kertoa, että main-funktiosta puuttui kutsu haravasto.aloita-funktioon, jota ilman peli ei mene oikeasti päälle asti. Aika monilta oli tämä jäänyt huomaamatta, joten tarkistimeen on nyt lisätty staattinen testi joka kurkistaa löytyykö tuota funktiokutsua main-funktion sisältä.
Toiseksi palaute oli vähän epämääräistä tilanteessa, jossa piirtokäsittelijä piirsi kentän ristiin (eli vaakaruudut pystyyn ja pystyruudut vaakaan). Tähän on lisätty vihje sekä laitettu palautteeseen näkyviin millaiset dimensiot piirretyllä kentällä oli.
Tehtävässä kannattaa myös huomata, että piirrettävä kenttä on 2-ulotteinen lista. Haravaston esimerkissä piirretään 1-ulotteinen lista, joten vaihtamalla vain muuttujaa ei pysty kenttää piirtämään. Piirtämiseen tarvitaan 2 silmukkaa, ja vieläpä enumeratea molemmissa jotta saadaan laskettua ruutujen sijainnit.

Osoittelutehtävä ja subplot

Ennen päivitystä subplot piti lisätä komennolla add_subplot(111), muuten se ei rekisteröitynyt tarkistimessa oikein. Matplotlibissä on kuitenkin modernipiakin tapoja tehdä subplotteja, jotka on nyt huomioitu tarkistimessakin.

Osoittelutehtävän ohjeistus

Osoittelutehtävässä oli myös hieman harhaanjohtavaa informaatiota hiiritapahtuman ydata-ominaisuudesta. Kyseinen ominaisuus kertoo siis klikattua pistettä vastaavan arvon y-akselilla, ei kuvaajalla. Tehtävänantoa päivitetty vastaavasti - jos siis haluaa pisteen kuvaajalta, pitää klikkauksen myös osua kuvaajaan.

Kuvalähteet

  1. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY 2.0
  2. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY 2.0
  3. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY-NC 2.0
  4. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY-NC 2.0
  5. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY 2.0
  6. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY-NC 2.0
  7. Alkuperäinen lisenssi:CC-BY-NC 2.0
  8. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY 2.0
  9. Alkuperäinen lisenssi: CC-BY 2.0
  10. Alkuperäinen lisenssi:CC-BY-NC 2.0
?
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Absoluuttinen polku (absolute path) on käyttöjärjestelmäkäsite, joka kertoo hakemiston "koko osoitteen". Absoluuttinen polku ilmaistaan levyaseman juuresta lähtien joten se ei ole riippuvainen siitä mikä on aktiivinen hakemisto. Absoluuttisia polkuja pyritään yleensä välttämään koodissa, erityisesti jos tarkoitus on tehdä koodia jota joku muukin saattaa käyttää. Toinen käyttäjä ei välttämättä sijoita tiedostoja juuri täsmälleen samanlaiseen hakemistorakenteeseen kuin olet omalla koneellasi tehnyt. Erityisesti jos tiedostosi yleensä asuvat kotihakemistossa, pelkästään absoluuttisessa polussa oleva eri käyttäjänimi sotkee kaiken jonkun muun koneella.
Ajonaikaisesta (engl. run time) puhuttaessa määreenä on se aikaväli, kun ohjelma on käynnissä. Esimerkiksi Pythonissa virheet (syntaksivirheitä lukuun ottamatta) tarkastetaan ajonaikaisesti. Ohjelma saattaa siis olla käynnissä ja toimia tiettyyn pisteeseen saakka, kunnes törmätään käsittelemättömään poikkeukseen – ajonaikaiseen virheeseen (engl. run time error).
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Alkio (engl. item, element) on listan tai muun tietorakenteen sisältämä yksittäinen arvo. Useimmiten alkioista puhutaan juuri listojen yhteydessä. Tällöin alkiolla on arvon lisäksi paikka eli indeksi, joka kertoo sen sijainnin listassa etäisyytenä listan alusta. Niinpä siis listan ensimmäisen alkion indeksi on 0.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Alustamisella (engl. initialize) tarkoitetaan yleisesti jonkin arvon asettamista muuttujalle muuttujan luonnin yhteydessä. Pythonissa ei ole mahdollista luoda muuttujaa, jolla ei ole myös jotain arvoa. Niinpä tyypillisesti käytetäänkin sanamuotoa ”muuttuja alustetaan arvolla x”, millä tarkoitetaan sitä, että muuttuja, joka luodaan, saa luomisen yhteydessä (eikä vasta joskus myöhemmin) arvon x.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Argumentti (engl. argument) on funktiokutsussa käytettävä arvo, joka välitetään kutsuttavalle funktiolle. Funktiokutsun alkaessa argumentit sijoitetaan parametreiksi kutsuttuihin muuttujiin, joiden kautta arvoihin pääsee funktion sisällä käsiksi.
Arvo (engl. value) on konkreettista, tietokoneen muistissa sijaitsevaa tietoa, jota käytetään ohjelman suorituksen aikana. Arvoilla on tyyppi ja sisältö; esimerkiksi numero 5 on tyypiltään kokonaisluku, jonka sisältö on 5. Useimmiten arvot liitetään muuttujiin, mutta myös operaatioiden ja funktiokutsujen paluuarvot sekä koodissa sellaisenaan esiintyvät arvot ovat arvoja. Käytännössä siis kaikkea konkreettista mitä ohjelma käsittelee voidaan kutsua arvoiksi.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Avain (engl. key) on ikään kuin sanakirjan ”indeksi”, eli sillä valitaan yksittäinen arvo tietorakenteen sisältä. Kutakin avainta vastaa yksi arvo. Avaimina käytetään yleensä merkkijonoja, mutta ne voivat olla mitä tahansa muuntumattomia tietotyyppejä, kuten lukuja tai monikkoja.
  1. Kuvaus
  2. Kurssin avainsanat
Avainsanat (engl. keyword) ovat ohjelmointikielessä kielen käyttöön varattuja sanoja, joilla on erityinen merkitys. Hyvät tekstieditorit tyypillisesti merkitsevät avainsanat muista nimistä eroavalla tavalla (esimerkiksi lihavoinnilla tai tietyllä värillä). Avainsanat ovat yleensä suojattuja, eli samannimisiä muuttujia ei voi luoda. Yleisiä avainsanoja Pythonissa ovat esimerkiksi funktioihin liittyvät def ja return. Avainsanat ovat siis osa ohjelmointikielen kielioppia.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Avainsana-argumentti-termiä (engl. keyword argument, lyh. kwarg) käytetään, kun funktio- tai metodikutsussa argumentteja annetaan sijoittamalla niitä parametrien nimiin. Tätä käytetään erityisesti format-metodin yhteydessä: "Hei {nimi}".format(nimi="hemuli"). Toinen yleinen käyttötapaus on silloin, kun kutsutulla funktiolla on paljon valinnaisia argumentteja ja näistä vain osa halutaan määrittää. Avainsana-argumentin käyttö voi myös selkeyttää koodia, erityisesti sellaisten argumenttien kohdalla joille annetaan arvoksi True tai False.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Avausmoodilla kerrotaan Pythonille (ja käyttöjärjestelmälle) millä tavalla tiedosto avataan. Tiedosto voidaan avata lukemista tai kirjoittamista varten. Oletuksena, eli jos avausmoodia ei erikseen määritellä, tiedosto avataan lukumoodissa ("r"). Kirjoitusmoodeja on kaksi:
  • "w", eli write, joka kirjoittaa tiedoston sisällön puhtaalta pöydältä hävittäen mahdollisesti aiemmin olemassa olleen saman nimisen tiedoston.
  • "a", eli append puolestaan kirjoittaa olemassaolevan tiedoston loppuun.
Molemmat kirjoitusmoodit luovat tiedoston, jos sitä ei vielä ole olemassa.
Siinä missä UNIX-pohjaiset järjestelmät tuottavat \n-merkkejä rivinvaihdoiksi, Windows tuottaa \r\n-rivinvaihtoja, joissa r on carriage return -merkki. Se on kirjoituskoneiden peruja ja tarkoittaa toimenpidettä, jossa kirjoituspää siirretään takaisin rivin alkuun. Yleisesti ottaen tämä on lähinnä asia, joka on hyvä tietää – Python käsittelee molempia rivinvaihtoja kiltisti.
Data (engl. data) on ohjelmoinnin asiayhteydessä mitä vaan tietoa, joka ei kuitenkaan yleisesti kata itse ohjelmakoodia. Yleensä datasta puhuttaessa tarkoitetaan yksittäisiä literaaliarvoja, muuttujien sisältämää tietoa tai jostain tietolähteestä (kuten tiedostosta tai verkko-osoitteesta) luettua tai sinne kirjoitettua tietoa. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää sitä, että koodi ja data ovat eri asioita, ja koodi käsittelee dataa. (Joissain yhteyksissä koodikin lasketaan dataksi, mutta näihin ei tällä kurssilla syvennytä.)
Debuggaus (engl. debugging) tarkoittaa ohjelmointivirheiden – bugien – jäljittämistä ja korjaamista. Bugien jäljille pääsemiseen on monia eri tapoja, joista ehkä hyödyllisimpänä Python tarjoaa ohjelman kaatumisen yhteydessä näytettävät virheviestit. Myös debug-printit ovat tavanomainen keino virheiden paikantamiseen; kyseessä on print-komentojen ripottelu koodiin väliaikaisesti esimerkiksi sen selvittämiseen, mihin asti koodin suoritus pääsee, tai muuttujien arvojen tutkimiseen ajonaikaisesti. Debuggaus on niin oleellinen osa ohjelmointia, että sitä varten on kehitetty myös erikseen työkaluja, joita kutsutaan debuggereiksi. Debuggereihin emme kuitenkaan tällä kurssilla koske.
Pythonissa dokumenttimerkkijono (engl. docstring) on kommentin kaltainen merkintä, mutta sillä on oma erityistarkoituksensa. Dokumenttimerkkijono merkitään yleensä kolmella lainausmerkillä (eli '''dokumentti''' tai """dokumentti""". Jos dokumenttimerkkijono on sijoitettu funktion def-rivin alapuolelle (sisennettynä), siitä tulee funktion dokumentaatio, jonka saa esiin help-funktiolla tulkissa. Samoin kooditiedoston alkuun sijoitettu dokumenttimerkkijono muuttuu moduuliin dokumentaatioksi. Dokumenttimerkkijonossa on hyvä kertoa funktion toimintaperiaate sekä selittää mitä sen parametrit ja paluuarvot ovat.
Dokumenttimerkkijonoja ei tule käyttää kommenttien sijasta! Muualla kuin edellä mainituissa paikoissa kommentointiin tulee käyttää kommentteja (eli #-merkillä alkavia rivejä)
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Ehto-nimitystä (engl. condition) käytetään tällä kurssilla ehtolauseiden ja while-silmukoiden siitä osasta, joka määrittelee milloin lause on tosi ja milloin epätosi. Ehtoa on siis kaikki joka on ehtolauseen aloittavan avainsanan (if tai elif) ja sen päättävän kaksoispisteen välissä.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Ehtolause (engl. conditional statement) on yksittäisen ehdon määrittelevä rivi koodissa, jota seuraa sisennetty koodilohko, joka määrittää miten ehdon toteutuessa tulee toimia. Varsinaisia ehtolauseita ovat if- ja elif-lauseet, joista jälkimmäinen ei voi esiintyä ilman ensimmäistä. Toisiinsa liitetyt ehtolauseet muodostavat ehtorakenteita. Ehtolause päättyy aina kaksoispisteeseen, ja tämän kaksoispisteen jälkeen on seurattava vähintään yksi sisennetty koodirivi.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Ehtorakenne (engl. conditional structure) on yhdestä tai useammasta toisiinsa liitetystä ehtolauseesta muodostuva rakenne, joka haarauttaa ohjelman suoritusta. Useimmissa ehtorakenteissa on vähintään kaksi haaraa: if ja else. Näiden välissä voi olla myös mielivaltainen määrä elif-lauseilla aloitettuja haaroja. On myös mahdollista, että ehtorakenteessa on pelkkä if-lause. Ehtorakenteessa kussakin haarassa on suoritettavaa koodia, joka kuvaa miten ohjelman tulee ehdon määrittelemässä tilanteessa toimia.
Kokonaisuudessaan ehtorakenne käydään läpi siten, että ensin tarkistetaan järjestyksessä ensimmäisen, eli if-lauseen, ehdon paikkansapitävyys. Jos ehto evaluoitui totuusarvoon True, ohjelman suoritus jatkuu kyseisen if-lauseen lohkosta, jonka suorituksen jälkeen siirrytään koko lopun ehtorakenteen ohi. Jos ehto taas evaluoitui Falseksi, käydään järjestyksessä ehtolauseita läpi toistaen samaa kuin ensimmäisen if-lauseen kohdalla, ja jos mikään ehto ei ollut paikkansapitävä, suoritetaan else-lauseen lohko.
Epätosi (engl. false) on toinen kahdesta mahdollisesta totuusarvosta ja toisen, eli toden, vastakohta. Sitä voidaan pitää lopputuloksena loogisissa ja vertailuoperaatorioissa, jotka eivät pidä paikkansa. Esimerkiksi vertailuoperaatio 5 < 4 ei pidä paikkansa, joten kyseinen operaatio evaluoituu epätodeksi. Pythonissa epätotta merkitään avainsanalla False.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Erotin (engl. separator) on merkkijonoihin ja tekstitiedostoihin liittyvä termi. Sillä tarkoitetaan tiettyä merkkiä, joiden kohdilta merkkijono on tarkoitus katkaista, kun se luetaan koodiin. Esimerkiksi, jos merkkijono sisältää tietoja, jotka on tarkoitus lukea listaan, erotin erottelee merkkijonon osat alkioiksi. Koodissa käytetään usein merkkijonojen split-metodia näissä tilanteissa – metodilla voidaan siis pätkiä erottimien kohdilta merkkijono listaksi.
Evaluointi (engl. evaluation) tarkoittaa lausekkeen tai muuttujan arvon lopputuloksen määrittämistä. Suoritettaessa lauseet evaluoituvat joksikin tietyksi arvoksi.
Exception on yleisimpien poikkeusten pääluokka. Kutsumme sitä Pokémon-poikkeukseksi, koska jos sitä käyttää try-except-rakenteessa, except ottaa kiinni kaikki poikkeukset. Tämä ei ole hyvä asia, koska se tekee vikatilanteiden tulkitsemisen vaikeammaksi sekä ohjelman käyttäjälle, että koodarille itselleen – se ottaa nimittäin kiinni myös ohjelmointivirheet, jolloin et saa mitään hyödyllistä tietoa ohjelman kaatuessa.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Merkkijonojen format-metodi on Pythonissa tehokas tapa sisällyttää muuttujien arvoja tulostettavaan tai tallennettavaan tekstiin. Merkkijonoon määritetään paikanpitimiä (esim: {:.2f}) joihin sijoitetaan format-metodin argumentit. Esimerkki: "Aasin korvien väli on {:.2f} tuumaa".format(mittaus).
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Funktio (engl. function) on ohjelmassa oleva itsenäinen kokonaisuus, joka muodostuu määrittelyrivistä (def-lauseella) sekä funktion suoritettavista koodiriveistä. Funktioita käytetään selkeyttämään ohjelman rakennetta sekä koodin toiston välttämiseen. Funktiot kommunikoivat keskenään ja pääohjelman kanssa funktion parametrien sekä paluuarvojen välityksellä. Funktion sisällä määritetyt muuttujat (ml. parametrit) ja muut nimet ovat olemassa ainoastaan funktion sisällä. Vastaavasti funktioiden ei pitäisi lukea arvoja itsensä ulkopuolelta.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Funktiokutsu (engl. function call) on menetelmä, jonka seurauksena ohjelman suoritus ”hyppää” toiseen kohtaan koodia – sen funktion alkuun, jota kutsutaan. Funktiota kutsuttaessa sillä annetaan sulkeissa argumentit, joihin funktiolohkon koodista käsin pääsee käsiksi funktiomäärittelyn vastaavista kohdista löytyvien parametrien kautta. Funktion suoritus päättyy, kun törmätään funktion loppuun tai return-lauseeseen. Tällöin ohjelmakoodin suoritus palaa takaisin edelliseen kohtaan, eli sinne, mistä funktiota kutsuttiin, ja funktiokutsu korvautuu funktion paluuarvolla.
Toisin sanoen kutsumalla saadaan yksi ohjelman osa käyttämään toista – esimerkiksi pääohjelma funktiota tai funktio toista funktiota.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Funktioiden määrittely tapahtuu def-lauseella, jonka yhteydessä annetaan nimi funktiolle sekä sen parametreille. Kaikkien näiden valinta on oleellinen osa hyvän ja yleiskäyttöisin funktion kirjoittamista. Nimi tulisi valita siten, että se kuvaa mahdollisimman hyvin mitä funktio tekee - vastaavasti parametrien nimien tulisi olla sellaisia, että niistä voi helposti päätellä millaiset argumentit funktiolle pitää antaa. Funktion varsinainen koodi määritetään sisennettynä def-rivin alle. Funktion koodi voi ja usein sisältääkin useita rivejä - se voi myös sisältää muita sisennyksiä (esim. ohjausrakenteita).
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Generaattori (engl. generator) on erityinen objektityyppi, joka toimii esimerkiksi for-silmukassa listan tavoin. Generaattori ei kuitenkaan ole muistissa oleva kokoelma arvoja, vaan erityinen funktio, joka tuottaa arvoja laiskasti, eli sitä mukaa kuin sitä käydään läpi. Tästä johtuen generaattorin ”sisältöä” ei ole mahdollista tulostaa, eikä siitä voida valita alkioita indeksiosoituksella. Generaattorit eivät kuulu alkeiskurssin aihepiiriin.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
  3. Tilasanakirjat
Globaali muuttuja (engl. global variable) on pääohjelman tasolla esitelty muuttuja, jota muokataan suoraan funktiossa tuomatta sitä funktion nimiavaruuteen parametrin kautta. Globaalien muuttujien käyttö on huonoa ohjelmointityyliä, ja niiden sijaan tietoa kuuluisikin kuljettaa funktioille argumentteina ja ottaa funktiolta vastaan paluuarvoina muutettuja arvoja. Näin tekemällä välttää niin kutsutun globaalin tilan, joka huonontaa koodin ymmärrettävyyttä.
Haara (engl. branch) on yksi keskenään vaihtoisista reiteistä, joita pitkin ohjelman suoritus voi tietystä pisteestä lähtien edetä. Esimerkiksi ehtorakenteissa jokainen if-, elif- ja else-lohko haarauttaa ohjelman suorituksen.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Hypystä (engl. jump) puhuttaessa tarkoitetaan ohjausrakenteen aiheuttamaa siirtymistä, jonka jälkeen ohjelman suoritus jatkuukin jostain muualta kuin seuraavalta koodiriviltä.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkki
Ikuinen silmukka tai ikisilmukka (engl. infinite loop) on silmukka, joka ei pääty ikinä – silmukan alaisuuteen kuuluvaa koodia siis toistetaan ”ikuisesti”. Ikisilmukoilla on ohjelmoinnissa käyttötarkoituksensa, mutta silloin tällöin tahattomasti syntynyt ikisilmukka voi myös olla ohjelman jumiutumisen aiheuttava bugi. Pythonissa ikuiset silmukat onnistuvat pääasiassa while-silmukoilla.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Indeksi (engl. index) on kokonaislukuarvo, joka osoittaa alkion sijainnin järjestetyssä tietorakenteessa (lista, monikko, mutta myös merkkijono!). Indeksit alkavat nollasta, joten viimeinen indeksi on (rakenteen pituus - 1). Tätä voi ajatella etäisyytenä rakenteen alusta. Python tuntee myös negatiiviset indeksit, jolloin indeksi -1 viittaa aina viimeiseen alkioon, -2 toiseksi viimeiseen jne. Kun rakenteesta otetaan alkio indeksin perusteella, puhutaan usein osoittamisesta.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Kun käytetään tietorakenteen, esimerkiksi listan, indeksiä, puhutaan (indeksi)osoittamisesta. Tämä osoittaminen merkitään hakasuluilla, esim. arvosanat[0]. Indeksiosoitus palauttaa alkion. Osoitus listan ulkopuolelle aiheuttaa IndexError-poikkeuksen, ja on hyvä pitää mielessä että listan viimeinen indeksi on sen pituus - 1 (koska indeksointi alkaa nollasta). Indeksi voi olla myös negatiivinen, jolloin laskenta alkaa listan lopusta (eli -1 on listan viimeinen alkio).
Katso myö: leikkaus.
Jäsenarvo (engl. attribute) on objektille kuuluva arvo, eli ominaisuus eli attribuutti. Se on siis nimi, joka kuuluu objektin sisäiseen nimiavaruuteen, ja siihen päästään käsiksi objektin kautta: aika.tm_hour joka antaisi aika-objektista tunnit.
Kierros (engl. iteration) on toistorakenteiden eli silmukoiden yhteydessä käytetty sana. Kierroksella viitataan siihen, kun silmukan alla sijaitseva koodi suoritetaan kertaalleen alusta loppuun – tämä on siis yksi kierros.
Kirjasto (engl. library) tai moduuli (engl. module) (kuten niitä Pythonissa virallisesti kutsutaan) on valmiiksi kirjoitettua koodia, jolla on oma rajattu tarkoituksensa. Tyypillisesti kirjasto sisältää ainakin nipun aihepiiriinsä kuuluvia funktioita, mutta voi sisältää muutakin (esim. luokkia tai vakioita). Esimerkiksi Turtle on kirjasto, jonka tarkoitus on tarjota helposti käytettäviä piirtofunktioita.
  1. Kuvaus
  2. Materiaaliesimerkki
  3. Peruskäyttö
Komentoriviargumentti (engl. command line argument) tai -parametri on nimitys lisätiedolle, joka annetaan komennon yhteydessä kun ohjemaa käynnistetään komentoriviltä. Komentoriviargumentit erotetaan toisistaan tyypillisesti välilyönnillä. Esimerkiksi komennossa python koodi.py koodi.py on itse asiassa komentoriviargumentti. Komentoriviargumentteja voi käsitellä Python-koodissa sys-moduulin argv-muuttujan kautta.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Kommentti (engl. comment) on kooditiedostossa olevaa tekstiä, joka ohitetaan kun koodia suoritetaan. Kussakin kielessä on oma tapansa sille miten rivi merkitään kommentiksi. Pythonissa se on #- eli risuaitamerkki (engl. hash character), jonka jälkeen riviltä löytyvän tekstin Python-tulkki ohittaa kokonaan. Kommenteilla voi selventää koodin lukijalle (tai itselleen) mitä koodissa tapahtuu. Yleensä kommentit on hyvä laittaa omille riveilleen kommentoitavan koodin yläpuolelle.
Ohjelman ja sen funktioiden toiminta kuvataan yleensä mieluiten dokumenttimerkkijonossa. Kommentteja käytetään enemmänkin välihuomioiden tekemiseen.
Toinen tapa käyttää kommentteja on tilapäisesti kommentoida rivejä pois esimerkiksi vaihtoehtoisen koodin testaamiseksi. Tällöin aiempaa koodia ei tarvitse poistaa – kätevää, jos myöhemmin osoittautuu, että sitä tarvitaan sittenkin.
Kooditiedosto (engl. code file) on tekstimuotoinen tiedosto, joka sisältää suoritettavaa koodia. Python-kooditiedosto suoritetaan komentokehotteesta kirjoittamalla python koodi.py, jossa koodi.py on tiedoston nimi. Kooditiedostoa suorittaessa yksittäisten rivien paluuarvot eivät tule näkyviin – ainoastaan print-funktiolla tulostettavat tiedot näkyvät käyttäjälle.
Ohjelman käyttämät arvot ovat kovakoodattuja (engl. hard coded) silloin, kun ne esiintyvät literaaliarvoina – eli semmoisenaan – ohjelman lähdekoodissa sen sijaan, että ne selvitettäisiin ajonaikaisesti esimerkiksi kysymällä käyttäjältä tai lukemalla tiedostosta.
Kutsupyyntö (eng. callback) on erityisesti nykyaikaisessa ohjelmoinnissa yleinen mekanismi, jossa toiselle - usein jonkun muun tekemälle - ohjelman osalle annetaan funktio, jota sen tulee kutsua toimintansa aikana. Jos tavallinen funktiokutsu vastaa puhelinsoittoa, kutsupyyntö on loogisesti soittopyyntö. Jos ohjelman osa käyttää kutsupyyntöä, sen dokumentaatio tyypillisesti kertoo, millaisen funktion sille voi antaa - erityisesti mitä parametreja funktiolla voi olla ja millainen arvo sen tulee palauttaa.
Käsittelijä(funktio) (engl. handler) on funktio, joka on kiinnitetty tapahtumaan siten, että sitä kutsutaan kun tarkkailtu tapahtuma havaitaan. Tämä johtaa siihen, että yleensä käsittelijää ei kutsuta samassa koodissa missä se on määritelty, vaan se toimii takaisinkutsuna. Käsittelijät liittyvät yleensä käyttöliittymä- ja pelikirjastoihin, joissa ohjelman pääsilmukka pyörii kirjaston sisällä ja tarkkailee tapahtumia. Käsittelijät ovat varsinaisen sovelluksen tapa toteuttaa omat toimintonsa tapahtumien kautta. Koska sovelluksen kirjoittaja ei voi vaikuttaa siihen miten käsittelijäfunktiota kutsutaan, sen parametrien ja paluuarvojen tulee vastata kirjaston antamia määrityksiä.
Käyttöliittymä (engl. User Interface, lyh. UI) on rajapinta ohjelman ja ohjelman käyttäjän – tyypillisesti ihmisen – välillä. Yksinkertaisessa tekstipohjaisessa käyttöliittymässä käyttäjältä voidaan pyytää ohjelman suoritusta varten tietoa input-funktiokutsujen avulla. print-funktiolla voidaan puolestaan esittää käyttäjälle tietoa ja lopputuloksia.
Monet loppukäyttäjälle interaktiiviseen käyttöön tarkoitetut ohjelmat toimivat jonkinlaisen graafisen käyttöliittymän (engl. Graphical User Interface, lyh. GUI) kautta. Näihin sisältyy yleensä ikoneita, painikkeita, avattavia valikoita ynnä muita hiirellä tai kosketusnäytöllä tökittäväksi tarkoitettuja käyttöliittymäelementtejä. Tällä kurssilla tutustumme lopputyön yhteydessä pintaa raapaisemalla graafisten käyttöliittymien sielunelämään.
Käyttöliittymäelementti (engl. UI element, widget) on jokin (yleensä graafiselle) käyttöliittymälle ominainen komponentti, jonka kautta käyttäjän vuorovaikutus ohjelman kanssa on mahdollista. Tällaisia ovat esimerkiksi napit, valikot, liukusäätimet ynnä muut.
Lause (engl. statement) on ohjelmointikielessä nimitys yksittäiselle suoritettavalle asialle, joka on yleensä yksi koodirivi.
Lauseke (engl. expression) tarkoittaa ohjelmoinnissa evaluoitavaa yksikköä. Esimerkiksi 5 + 5 ja "aasi" != "apina" ovat lausekkeita, jotka evaluoituvat arvoiksi 10 ja True. Lauseke yksin ei muuta ohjelman tilaa mitenkään, ellei sillä ole sivuvaikutuksia. Sen sijaan lauseke vaikuttaa osana lausetta.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Leikkaamisella (engl. slice) tarkoitetaan sitä, kun sekvenssistä (yleensä listasta, mutta myös merkkijonoista) otetaan osasekvenssi. Lopputuloksena on samaa tyyppiä oleva arvo, joka on kopio valitusta alueesta. Valinnassa merkitään aloitus- ja lopetusindeksit. Molemmat ovat tosin valinnaisia. Leikkaus merkitään sivu = kokoelma[5:10] joka ottaisi siis alkiot indekseistä 5…9. Kaksoispisteen jälkeinen luku on ensimmäinen indeksi jota ei oteta mukaan!
Leikkaaminen ei koskaan aiheuta IndexErroria!
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Lista (engl. list) on järjestetty kokoelma arvoja, joka on Python-ohjelmoinnissa todellinen monitoimikone. Lista voi sisältää mitä tahansa arvoja, eikä sen kokoa tarvitse tuntea ennalta.
Listassa olevia arvoja kutsutaan alkioiksi. Jokaisella alkiolla on listassa paikka, jota kutsutaan indeksiksi. Indeksit alkavat nollasta! Kaiken tämän lisäksi lista on luonteeltaan muuntuva tietotyyppi. Kaikesta tästä on kerrottu hyvin paljon kolmosmateriaalissa.
Lista voi myös sisältää muita listoja. Tällä tavalla muodostettua tietorakennetta kutsutaan kaksiulotteiseksi listaksi (engl. two-dimensional list). Tietenkin sisäkkäisiä listoja (engl. nested list) voi olla kahtakin tasoa syvemmälle, jolloin ulottuvuuksien lukumäärä kasvaa vastaavasti. Tällöin puhutaan moniulotteisista listoista (engl. multidimensional list).
Literaaliarvo (engl. literal) on yleisnimitys arvoille jotka esiintyvät koodissa sellaisenaan. Arvo ei siis ole muuttujassa, vaan se on kirjoitettu koodiin. Esimerkiksi lauseissa x = 5 ja print("aasi"), 5 ja "aasi" ovat literaaliarvoja. Termiä käytetään pääasiassa yksinkertaisten muuttujatyyppien eli lukujen, totuusarvojen ja merkkijonojen kanssa.
  1. Kuvaus
  2. Muunnokset
Liukuluku (engl. floating point number, lyh. float) on tietokoneiden käyttämä desimaaliluvun approksimaatio. Tietokoneet eivät arkkitehtuurinsa vuoksi pysty käsittelemään oikeita desimaalilukuja, joten niiden tilalla käytetään liukulukuja. Liukuluvut saattavat aiheuttaa pyöristysvirheitä - tämä on hyvä pitää mielessä niitä käyttäessä. Pythonissa on olemassa decimal-moduuli, joka pystyy käsittelemään desimaalilukuja tarkasti.
Lohko (engl. block) on nimitys joukolle koodirivejä jotka kuuluvat yhteen. Lohkoa yhdistää se, että rivit ovat samalla sisennystasolla (tosin lohko voi sisältää myös muita lohkoja). Tyypillisiä lohkoja ovat esim. ehtorakenteiden suoritettavat osat, eli ne sisennyt koodirivit jotka seuraavat ehtoa / elseä. Lohko tulkitaan päättyneeksi kun vastaan tulee rivi, jonka sisennystaso on pienempi kuin lohkoon kuuluvien rivien.
  1. Kuvaus
  2. Lisätietoa
Looginen operaattori (engl. boolean operator) viittaa Boolen algebran operaatiohin, joissa käsitellään totuusarvoja. Tyypillisiä loogisia operaatioita ovat ehtolauseista tutut and, not ja or. Näistä and on tosi jos ja vain jos molemmat operandit ovat tosia; or on tosi jos ainakin toinen operandeista on tosi; ja not on tosi, jos sen ainoa operandi on epätosi.
Lähdekoodi – lyhemmin koodi – (engl. source code, code; alan slangi sorsa) tarkoittaa tekstiä, joka on kirjoitettu ohjelmointikielellä.
Merkillä (engl. character) tarkoitetaan ohjelmoinnissa yksittäistä datana esiintyvää kirjainta, numeroa, välimerkkiä tai muuta vastaavaa symbolia. Pythonissa merkki edustaa pienintä merkkijonon yksittäistä palasta.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Merkkijono (engl. string) on tietotyyppi, joka sisältää tekstiä. Sitä käytetään erityisesti käyttäjän kanssa viestimiseen. Merkkijonojen sisältöä voidaan myös tallentaa tiedostoihin. Pythonissa merkkijono merkitään lainaus- tai heittomerkillä (esimerkiksi "aasi" tai 'aasi'). Suosimme ensimmäistä. Merkkijono voidaan merkitä myös kolmella merkillä jolloin se voi olla monirivinen – tätä käytetään erityisesti dokumenttimerkkijonojen (docstring) kanssa. Merkkijono on muuntumaton tietotyyppi – kaikki, mikä näennäisesti muokkaa merkkijonoa, tosiasiassa luo (ja palauttaa) siitä muutetun kopion.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Metodi (engl. method) on funktio, joka on osa objektia eli objektin ominaisuus, jolla objekti usein muuttaa omaa tilaansa. Metodia kutsuttaessa käsiteltävä objekti tulee kutsun eteen: valinta.lower(). Metodeita kutsutaan myös joskus jäsenfunktioiksi (engl. member function).
Metodikutsu (engl. method call) vastaa toiminnaltaan funktiokutsua. Merkittävänä erona kuitenkin käsiteltävä objekti on metodikutsun edessä siinä missä funktiokutsussa se annettaisiin argumenttina. Metodikutsussa siis objekti tyypillisesti käsittelee itseään. Esimerkiksi sana.upper() on metodikutsu, jossa käsitellään sana-muuttujan viittaamaa objektia.
Moduuli (engl. module) on periaatteessa mikä tahansa Python-kooditiedosto. Yleisemmin kuitenkin moduulista puhutaan kirjaston synonyymina. Tyypillinen moduuli sisältää yhteen asiaan keskittyviä funktioita ja mahdollisesti muutakin (esimerkiksi vakioita ja luokkia). Laajat ohjelmat on usein myös jaettu useisiin moduuleihin siten että kukin moduuli keskittyy ohjelman toiminnan tiettyyn osa-alueeseen.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Monikko (engl. tuple) on ns. jäädytetty lista. Se on siis järjestetty kokoelma arvoja kuten listakin, mutta se on muuntumaton objekti - sen sisältöä ei siis voi muuttaa muuten kuin luomalla uuden kopion. Monikkoja voidaan siis ainoastaan luoda uusia ja lukea. Monikko merkitään yleensä kaarisulkeilla: (1, 2, 3), mutta myös pelkkä 1, 2, 3 on monikko.
Toisin kuin lista, monikko voi toimia sanakirjan avaimena.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Pythonissa objektit erotellaan muuntuviin ja muuntumattomiin. Muuntumaton (engl. immutable) arvo on sellainen, jonka sisältö ei voi muuttua - kaikki operaatiot jotka näennäisesti muuttavat arvoa tosiasiassa luovat siitä uuden kopion, joka yleensä sijaitsee uudessa muistipaikassa. Esimerkiksi merkkijonot ovat tyypillinen muuntumaton tyyppi Pythonissa. Siksi merkkijonojen kanssa näkee yleensä jotain tällaista: valinta = valinta.lower()
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Pythonin objekteissa on kahta tyyppiä: muuntuvia ja muuntumattomia. Muuntuvat (engl. mutable) objektit ovat sellaisia, joiden arvo voi muuttua suorituksen aikana esim. metodikutsun seurauksena. Yleisin esimerkki muuntuvista objekteista on lista: muumilaakso.append("Hemuli") muuttaa muumilaakso-nimistä listaa pysyvästi lisäämällä siihen uuden arvon. Kaikki listaan viittaavat lauseet ohjelmassa käsittelevät tästä eteenpäin listaa, johon "Hemuli" on lisätty.
Yksinkertaistettu tapa käsittää muuttuja (engl. variable) on ajatella sitä tietovarastona – muuttuja sisältää jotain. Tätä ilmaisua käytetään usein puheessa, mutta se ei ole täysin tarkka. Tarkempi kuvaus on, että Python-muuttuja on viittaus arvoon. Se on siis yhteys muuttujan nimen ja tietokoneen muistissa olevan arvon välillä. Muuttuja ei siis varsinaisesti sisällä arvoa – se ainoastaan sisältää tiedon siitä mistä arvo löytyy.
Ohjelmointikielissä on oleellista ymmärtää määrittelyn (engl. definition) ero suorittamiseen. Määrittelemällä luodaan kuvauksia funktioista, muuttujista ja erilaisista tietorakenteista – tavallaan siis kerrotaan ohjelmointikieltä käyttäen, minkälainen jokin edellä mainituista asioista on, tai mitä sen kuuluisi tehdä. Pythonissa määrittelyn ja suorittamisen ero on helpoin ymmärtää funktioiden avulla. Funktiomäärittelyssä funktio vasta luodaan – ikään kuin tehtaalla koottu laite. Funktiota varsinaisesti käytetään – eli sen toiminnallisuus hyödynnetään funktiota varten määriteltyä koodia ajamalla – vasta funktiokutsun yhteydessä. Samaa vertausta käyttäen funktiokutsu vastaa siis sitä hetkeä, kun tehtaalta saapunut laite käynnistetään.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Nimeämätön vakio tai taikaluku (engl. magic number) on koodissa esiintyvä literaaliarvo, jota ei selitetä millään tavalla. Hyvään ohjelmointityyliin kuuluu taikalukujen välttäminen. Oikea – itsedokumentoiva – tapa on nimetä koodissa esiintyvät vakiot muuttujiin, jolloin niiden muuttaminen onnistuu tarpeen tullen yhdestä paikasta yhdellä muutoksella, ja koodin lukijan on helpompi ymmärtää koodia.
  1. Kuvaus
  2. Nimeämiskäytännöt
Muuttujilla, funktioilla, vakioilla, moduuleilla ja muilla vastaavilla on kullakin nimi (engl. identifier) – se osa lähdekoodia, joka tarkoittaa kyseistä asiaa. Esimerkiksi, jos ohjelmoija määrittelee koodin alussa muuttujan leveys arvolla 15, kyseisellä leveys-nimellä voidaan myöhemmin käyttää kyseistä muuttujaa. Nimen voidaan siis ajatella olevan ohjelmoijan ja koodia lukevan tulkin yhteinen ymmärrys siitä, mihin asioihin lähdekoodissa esiintyvät sanat viittaavat. Nimet kuuluvat aina johonkin nimiavaruuteen.
Nimiavaruus (engl. namespace) on joukko nimiä (muuttujia, vakioita, funktioita jne.) jotka kuuluvat samaan kontekstiin. Esimerkiksi funktion sisällä, eli funktiomääritelmän lohkossa on oma nimiavaruus: funktion sisällä määritetyt nimet ovat käytössä ainoastaan sen sisällä. Ohjelmalla on myös aina päänimiavaruus (engl. global namespace), jossa kaikki pääohjelmassa määritetyt nimet sijaitsevat. Tavallista import-lausetta käytettäessä saadaan niin ikään erillinen nimiavaruus, johon päästään käsiksi moduulin nimen kautta – moduulin sisäiset nimet ovat siis tällöin erillisessä avaruudessa. Katso myös näkyvyysalue.
Nimikonflikti syntyy, jos useammalle kuin yhdelle arvolle koitetaan antaa sama nimi. Tällöin tapahtuu niin, että tuoreempi sijoitus jåä voimaan. Tästä seuraa yleensä ohjelman kaatavia virheitä, koska usein arvot ovat eri tyyppiä. Voi jopa käydä niin, että epämääräisesti nimetyn funktion päälle tallennetaan vahingossa saman niminen muuttuja.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Näkyvyysalue (engl. scope) määrittää sen, onko jokin tietty nimi (muuttuja, funktio tms.) käytettävissä tietyssä kohdassa ohjelmaa. Esimerkiksi funktiomääritelmän lohkossa voidaan viitata funktiossa määriteltyihin muuttujiin, koska ne ovat funktion näkyvyysalueella. Sen sijaan muut funktiot eivät voi viitata näihin muuttujiin, koska ne kuuluvat eri näkyvyysalueelle. Globaalin (ts. pääohjelman) näkyvyysalueen nimet ovat luettavissa kaikkialla koodissa.
  1. Kuvaus
  2. Syventävää nippelitietoa
Näppäimistökeskeytyksellä (engl. keyboard interruption) voi pakottaa jumiin jääneen ohjelman sammumaan. Sen saa aikaan painamalla Ctrl+C sen terminaalin ollessa auki, jossa ohjelma pyörii. Pythonissa näppäimistökeskeytyksen saa käsiteltyä kaappaamalla KeyboardInterrupt-poikkeuksen try-except-rakenteella.
Objekti (engl. object), joskus myös olio, on Pythonissa yleistä terminologiaa. Kutsumme objekteja pääasiassa arvoiksi alkeiskurssilla, mutta Pythonissa kaikkea voi käsitellä objekteina. Tämä tarkoittaa, että mihin tahansa voidaan viitata muuttujilla (esimerkiksi funktion voi sijoittaa muuttujaan). Tämän kurssin puitteissa objekti-termiä käytetään sellaisista arvoista joilla on metodeja.
Objektit nousevat merkittävämpään rooliin alkeista eteenpäin, erityisesti koodissa jossa käytetään luokkia.
Ohjausrakenne (engl. control structure) on yleisnimitys ohjelmointikielen sallimista keinoista, jotka hallitsevat jollain tavalla ohjelman suorituksen kulkua. Näihin rakenteisiin lukeutuvat kurssin puitteissa ehtorakenteet, toistorakenteet sekä poikkeusten käsittely.
Ohjelmointiongelma on ohjelmointityön kohde. Se on siis jokin todettu tarve, jota varten ohjelmaa koodataan. Tarve voi olla jonkin tietokoneella tehtävän asian automatisointi, verkkosivun pystyttäminen tai ihan vain hauskan pelin tekeminen.
Ohjelmointityyli (engl. programming style) on joukko ohjeita tai tapoja, joita ohjelmoija noudattaa koodia kirjoittaessaan. Näihin tapoihin lasketaan muun muassa sisennyksen syvyys, muuttujien ja funktioiden nimeämiskäytännöt, välilyöntien käyttö lauseissa sekä monet muut tyyliseikat. Ohjelmointityylejä on useita erilaisia, ja tällä kurssilla opetetaan noudattamaan tiettyjä tyyliin liittyviä sääntöjä.
Ohjelmointivirhe eli bugi (engl. bug) on virhe ohjelman lähdekoodissa. Bugien seurauksena ohjelma ei välttämättä käynnisty ollenkaan, kaatuu, voi joissain tilanteissa toimia väärin ja joskus aiheuttaa jopa erittäin vakavia tietoturvaongelmia. Huolellinen ohjelmointi ja testaaminen – myös harvinaisilla nurkkatapauksilla – vähentää bugien todennäköisyyttä. Ohjelman havaitun virheellisen toiminnan aiheuttavan koodin etsimistä ja korjaamista kutsutaan debuggaukseksi.
Oletusarvo (engl. default value) on arvo, joka annetaan funktion valinnaisella parametrille mikäli sitä vastaavaa argumenttia ei annettu funktiota kutsuttaessa. Esimerkiksi def kysy_pituus(kysymys, maksimi=10): -määrittelyrivillä maksimi on valinnainen parametri, jonka oletusarvo on 10.
Ominaisuus (attribute) liittyy objekteihin siten, että objekteilla voidaan sanoa olevan ominaisuuksia. Tällä kurssilla useimmat näistä ominaisuuksista ovat metodeja, mutta ne voivat olla myös arvoja. Objektin ominaisuutta käsitellään notaatiolla, jossa objektin nimen ja ominaisuuden nimen väliin tulee piste, esim: valinta.lower()-metodikutsussa valinta on objekti ja lower on ominaisuus.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Operaatio-nimitystä (engl. operation) käytetään esimerkiksi matemaattisille operaatioille. Yleisesti ottaen puhutaan operaatiosta, kun koodirivillä esiintyy operaattori ja operandeja. Esimerkiksi 5 + 5 on operaatio.
Operaattori (engl. operator) on matematiikassa ja ohjelmoinnissa nimitys symboleille, jotka kuvaavat jotain operaatiota. Operaattorilla on aina vähintään yksi operandi, mutta useimmilla kaksi. Esimerkiksi +-merkki on yhteenlaskuoperaattori.
Operandi (engl. operand) on hieno matematiikassa ja ohjelmoinnissa käytössä oleva nimitys arvoille joita käytetään operaatiossa. Esimerkiksi 5 + 8 on yhteenlaskuoperaatio, jonka operandit ovat 5 ja 8. Operandien voidaan siis sanoa olevan operaatioiden kohteita.
Paikallinen muuttuja (eng. local variable) on muuttuja, joka on määritelty vain yhdessä kontekstissa, tyypillisesti - ja erityisesti tällä kurssilla - funktion sisällä (ml. funktion parametrit). Paikalliseen muuttujaan ei voi koskea ulkopuolelta, minkä lisäksi se lakkaa olemasta kun ohjelman suoritus poistuu sen kontekstista - eli yleensä kun funktion suoritus päättyy.
  1. Kuvaus
  2. Parametrien valinta
  3. Lisämuotoilu
Paikanpidin (engl. placeholder) on yleisesti tilapäinen merkintä, joka on tarkoitus korvata toisella. Tällä kurssilla sitä käytetään lähinnä merkkijonojen muotoilun yhteydessä. Paikanpidin merkkijonon sisällä merkitään aaltosulkeilla ("Hei {}".format(nimi)). Merkkijonojen paikanpitimissä voi olla lisämäärityksiä kuten näytettävien desimaalien lukumäärä ("Aaseilla on keskimäärin {:.2f} jalkaa".format(keskiarvo)). Paikanpitimien tilalle sijoitetaan format-metodikutsun argumentit, normaalisti esiintymisjärjestyksessä. Ne voidaan kuitenkin myös numeroida tai käyttää avainsanoja.
Pakeneminen (engl. escape) tarkoittaa ohjelmoinnissa sitä, että jokin merkki tulkitaan eri tavalla kuin normaalisti. Esimerkiksi "n" on vain n-kirjain, mutta "\n" on rivinvaihto – tässä siis \-merkki (kenoviiva, engl. backslash) aiheuttaa sen, että n-merkin normaali merkitys paetaan ja korvataan toisella merkityksellä; kenoviiva toimii siis koodinvaihtomerkkinä (engl. escape character). Yksi tyypillinen käyttö on sisällyttää "-merkki merkkijonoon, joka on rajattu "-merkeillä: "aasin korvien väli on 14\""
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Palauttaminen (engl. return) tapahtuu aina kun funktion suoritus päättyy. Tyypillisesti funktion palauttama(t) arvo(t) määritellään funktion sisällä return-lauseella. Funktiota kutsuvassa koodissa paluuarvo näkyy funktiokutsun paikalla, jolloin se voidaan esimerkiksi tallentaa muuttujaan tai laittaa eteenpäin toiselle funktiolle.
Paluuarvo (engl. return value) on nimitys arvolle tai arvoille, jotka funktio palauttaa, kun sen suoritus päättyy - eli siis funktion tulos. Pythonissa funktiolla voi olla useita paluuarvoja. Koodia lukiessa paluuarvoa voi käsitellä päässään siten, että funktiokutsun paikalle sijoitetaan funktion paluuarvo sen jälkeen kun funktio on suoritettu. Paluuarvo löytyy funktion sisältä return-lauseen yhteydestä. return True -rivillä on yksi paluuarvo – totuusarvo True.
Parametri (engl. parameter) on funktion määrittelyssä nimetty muuttuja. Parametreihin sijoitetaan funktion saamien argumenttien arvot silloin, kun funktiota kutsutaan. Parametri on siis nimitys jota käytetään, kun puhutaan arvojen siirtymisestä funktion näkökulmasta. def kysy_syote(kysymys, virheviesti): -rivillä siis kysymys ja virheviesti ovat parametreja. Parametrille voidaan määrittää oletusarvo jonka se saa, jos sitä vastaavaa argumenttia ei anneta kutsuttaeassa – tämä tekee kyseisestä argumentista valinnaisen.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Poikkeus (engl. exception) on ohjelmointikielessä määritelty virhetilanne. Poikkeuksella on tyyppi (esimerkiksi TypeError), jota voi käyttää poikkeuksen käsittelyssä ohjelman sisällä sekä myös apuna virhetilanteen ratkaisussa. Tyypillisesti poikkeukseen liitetään myös viesti, joka kertoo mistä ongelmassa on kyse. Pythonissa poikkeuksia käsitellään try-except-rakenteilla.
  1. Kuvaus
  2. try-except-else-finally
Poikkeusten käsittely (engl. exception handling) on ohjelmointikieleen sisäänrakennettu keino ohjelmoijalle reagoida poikkeuksiin. Pythonissa poikkeusten käsittely onnistuu try-except-rakenteella, jossa sekä try: että except: aloittavat omat lohkonsa; try-lohkon alle kirjoitetaan se koodi, joka mahdollisesti aiheuttaa jonkun tietyn poikkeuksen ja except-lohkon alle taas se koodi, joka suoritetaan siinä tapauksessa, että kyseinen poikkeus tapahtuu. Joissain muissa ohjelmointikielissä except-avainsanan sijaan käytetään avainsanaa catch, minkä takia yleisesti puhutaan poikkeusten kiinni ottamisesta.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Polku (engl. path) on tiedoston tai kansion sijainti kiintolevyllä. Polku voi olla absoluuttinen tai relatiivinen. Absoluuttinen polku sisältää kaikki kansiot aina juureen asti (esim. Windowsissa asemakirjain kuten C:), kun taas relatiivinen sisältää kansiot aktiiviseen kansioon asti (ts. siihen kansioon mistä ohjelma käynnistettiin). Polku esitetään ohjelmointikielissä yleensä merkkijonona, ja polun osat erotetaan kauttaviivalla /. Useimmiten polkuja muodostaessa kannattaa käyttää os.path-moduulin join-funktiota.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Interaktiivinen Python-tulkki (engl. interactive Python interpreter) tai Python-konsoli (engl. Python console) on ohjelma, johon voi kirjoittaa Python-koodirivejä. Nimitys ”interaktiivinen” tulee siitä, että koodirivi suoritetaan välittömästi sen syöttämisen jälkeen, ja ohjelma näyttää käyttäjälle koodirivin tuottaman paluuarvon (esimerkiksi matemaattisen operaation tuloksen). Kurssilla suositellaan IPython-tulkkia, joka käynnistetään asennuksen jälkeen komennolla ipython.
Python-tulkki (engl. Python interpreter) on ohjelma, joka muuttaa Python-koodin tietokoneelle annettaviksi ohjeiksi. Se vastaa niin kooditiedostojen kuin myös interaktiiviseen Python-tulkkiin kirjoitettujen komentojen suorittamisesta. Tällä kurssilla sanalla tulkki viitataan kuitenkin useimmiten nimenomaan interaktiiviseen Python-tulkkiin.
Pythonissa pääohjelma (engl. main program) on se osa koodia, joka suoritetaan, kun ohjelma käynnistetään. Nyrkkisääntönä pääohjelma sisältää kaikki lauseet sekä ohjausrakenteet jotka ovat kiinni koodin vasemmassa laidassa. Pääohjelma sijaitsee tyypillisesti koodin lopussa, ja useimmiten if __name__ == "__main__":-lauseen alla. Älä kuitenkaan käytä tätä lausetta alkupään harjoitustehtävissä, koska tarkistin ei pysty tällöin suorittamaan koodisi pääohjelmaa.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Rajapinta (engl. interface) viittaa yleisesti kahden eri asian välimaastoon, ja ohjelmoinnissa sillä tarkoitetaan erityisesti tapaa, jolla ohjelman eri osat voivat liittyä toisiinsa. Esimerkiksi funktion rajapinnasta puhuttaessa tarkoitetaan sitä muotoa, jossa funktio vastaanottaa tietoa ja suoriutumisen jälkeen antaa käsiteltyä tietoa tai jonkun lopputuloksen ulos. Kirjastoilla on yleensä olemassa jonkinlainen niin kutsuttu API, eli Application Programming Interface, joka kertoo sen, kuinka kirjaston toiminnallisuuksia käytetään. Ihmiset taas ovat ohjelmiin kytköksissä käyttöliittymän (engl. User Interface, lyh. UI) kautta, joka sekin on tietynlainen rajapinta.
Ratkaisumalli on ohjelmoijan muodostama abstrakti ajatus siitä miten ohjelmointiongelman ratkaisu etenee. Ratkaisumalli ei ole vielä koodia, mutta sen tulisi olla yksiselitteinen sekä selkeisiin välivaiheisiin jakaantuva, jotta sen pohjalta voidaan kirjoittaa ohjelma. Ratkaisumallia voi hahmotella päänsisäisesti, käyttämällä avuksi paperia sekä kokeilemalla asioita Python-tulkissa.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Rekursio (engl. recursion) on yleinen ohjelmointitermi, joka viittaa siihen, kun funktio kutsuu itseään. Rekursio on siis funktiopohjainen tapa luoda toistorakenne, jossa funktio välittää itselleen uusia argumentteja ja käsittelee omia paluuarvojaan. Rekursio on kätevä esimerkiksi puumaisia rakenteita käsitellessä – käsitellään yksi ”oksa” jollain tavalla, ja sitten rekursion avulla käsitellään tästä oksasta lähtevät oksat ja niin edelleen. Pythonissa rekursiota käytetään aika vähän. Osasyynä on sisäänrakennettu rekursiorajoitus, joka asettaa katon sille, kuinka monta kertaa funktio saa kutsua itseään.
Relatiivinen polku (relative path) on käyttöjärjestelmäkäsite, joka kertoo hakemiston tai tiedoston osoitteen suhteessa aktiiviseen hakemistoon (eli siihen missä komento suoritetaan). Relatiivinen polku ei välitä siitä millainen hakemistoviidakko on levyaseman juuren ja aktiivisen hakemiston välissä. Tästä johtuen relatiivista polkua käytetään yleensä ohjelman omiin alikansioihin viittaamiseen. Tällöin ohjelma alikansioineen voidaan siirtää toiseen paikkaan ilman, että polkuja tarvii muuttaa.
Rivinvaihtomerkki (engl. newline, line break, end of line; lyh. EOL) eli "\n" on merkki, joka tulostettaessa tai tiedostoon kirjoitettaessa saa aikaan rivinvaihdon. Jos merkkijonoa tarkastellaan ilman printtausta esim. konsolissa, rivinvaihdot näkyvät "\n"-merkkeinä.
  1. Kuvaus
  2. Määrittely
  3. Arvojen haku
  4. Sanakirjan muuttaminen
Sanakirja (engl. dictionary) on tietorakenne, jossa arvoille annetaan avaimet (yleensä merkkijono). Sanakirjan merkittävin etu on se, että selkeästi nimetyt avaimet tekevät tietorakennetta käsittelevästä koodista huomattavasti selkeämpää luettavaa. Python 3.7:sta lähtien sanakirjan avaimet ja arvot ovat siinä järjestyksessä missä ne on lisätty.
Sapluuna (engl. template) on muotti esimerkiksi tekstille, joka käyttäjälle halutaan näyttää, mutta joka ei semmoisenaan ole vielä valmis. Sapluunasta siis puuttuu tietoa, joka on tarkoitus saada sapluunan paikanpitimien tilalle.
Kurssilla yleisin sapluuna on merkkijono, jossa on paikanpitimiä format-metodia varten.
Sekvenssi (engl. sequence) on mikä tahansa arvo Pythonissa, jossa on tavaraa peräkkäin – esimerkiksi merkkijono, lista ja monikko kuuluvat näihin.
Matematiikasta tuttu sidontajärjestys (engl. precedence) määrittää sen, missä järjestyksessä lausekkeen operaatiot suoritetaan.
lopputulos = 10 + 2 * (2 + 3)
Yllä olevan koodin lopputulos on 20, sillä ensin lasketaan yhteen luvut 2 ja 3, joiden summa kerrotaan kahdella, ja johon lopuksi lasketaan vielä yhteen luku 10. Esimerkissä korkein presedenssi on siis sulkeilla, toisiksi korkein kertolaskulla ja matalin yhteenlaskulla.
Sijoittaminen (engl. assignment) liittyy muuttujiin ja arvoihin. Tyypillinen ilmaisu on ”muuttujaan sijoittaminen”, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että tietty arvo annetaan muuttujalle (x = 5). Tarkennettuna muuttujaan sijoittaminen kuitenkin tarkoittaa Pythonissa sitä, että muuttujan ja arvon välille luodaan viittaus – muuttuja tietää mistä arvo löytyy.
Samaa tarkoittavia ilmaisuja ovat mm. muuttujaan tallentaminen, arvon ottaminen ylös muuttujaan, arvoon viittaminen muuttujalla, arvon tunkeminen muuttujaan... jne.
Sijoitusoperaattoria (engl. assignment operator) eli =-merkkiä käytetään muuttujaan sijoituksessa. Operaattoria käytettäessä kohteena olevan muuttujan tulee aina olla sen vasemmalla puolen ja sijoitettavan arvon (tai lausekkeen, joka tuottaa sijoitettavan arvon) sen oikealla puolen.
Silmukkamuuttuja (engl. loop variable) on for-silmukan määrittelrivillä esitelty muuttuja, joka saa yksitellen kaikki läpikäytävän sekvenssin (esim. lista) arvot. Sen arvo siis vaihtuu jokaisella silmukan kierroksella. Yksinkertainen esimerkki materiaalista: for elain in elukoita:, jossa siis elain on silmukkamuuttuja. Mikäli läpikäytävä sekvenssi sisältää monikoita (tai listoja), silmukkamuuttujia voi olla myös useita: for opiskelija, arvosana in arvostelu:. Silmukkamuuttujat eivät ole erillisessä nimiavaruudessa, joten niiden tulee erota muista funktion/pääohjelman muuttujista.
Sisennetyn (engl. indented) koodirivin edessä on tyhjää eli välilyöntejä tai sarkainmerkkejä. Sisennyksen tehtävä on parantaa koodin luettavuutta yleisesti. Pythonissa sisennys myös erottaa koodilohkot toisistaan - kaikki samalla sisennystasolla olevat rivit ovat samaa lohkoa. Tällä kurssilla käytetään välilyöntejä, ja yksi sisennys on 4 välilyöntiä. Kaikki järkevät tekstieditorit saa syöttämään sarkainmerkin sijaan halutun määrän välejä.
Sisäänrakennetut funktiot (engl. builtin functions) ovat funktioita, jotka tulevat Pythonin mukana, ja niitä käyttääkseen ei tarvitse erikseen ottaa käyttöön mitään moduulia/kirjastoa.
Suorittaminen (engl. execution) tai ajaminen (engl. running) tarkoittaa ohjelman tai koodinpätkän koneistettua läpi käymistä, jolloin ohjelmassa tai koodissa määritellyt asiat tapahtuvat. Python-tulkki suorittaa sille annettua koodia lause kerrallaan – tällöin ohjelman sanotaan olevan käynnissä. Kun enempää suoritettavaa koodia ei ole, törmätään käsittelemättömään virheeseen tai koodissa erikseen niin määrätään, ohjelman suorittaminen päättyy.
Syntaksi (engl. syntax) on koodin kielioppi. Esimerkiksi Pythonin syntaksi määrittää, millainen teksti on tulkittavissa Python-koodiksi. Jos teksti ei noudata koodin syntaksia, sitä ei voida suorittaa. Syntaksi antaa myös koodaajalle tietoa siitä, missä muodossa halutunlainen ohje tulee antaa.
Syntaksivirhe (engl. syntax error) on poikkeus, joka syntyy, kun Python-tulkki tutkii kooditiedostoa ennen sen suorittamista ja havaitsee siellä rikkinäistä – eli jollain tapaa väärin kirjoitettua – koodia. Syntaksivirhe estää koodin suorittamisen.
Yksi hyvin yleinen syntaksivirhe on sulkujen auki jääminen. Tällöin syntaksivirheilmoitus näyttää poikkeuksen tapahtuneen vasta virheellistä riviä seuraavalla rivillä! Muista siis mystisen syntaksivirheviestin äärellä katsoa myös edeltäviä rivejä.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Syöte (engl. input) on tämän kurssin puitteissa käyttäjältä pyydetty tekstimuotoinen komento tai vastaus kysymykseen. Syöte kysytään input-funktiolla, ja se on aina merkkijono. Aina, kun ohjelma kysyy syötettä, sen suoritus pysähtyy, kunnes käyttäjä on antanut syötteen.
Takaisinkutsu (engl. callback) on yleinen ohjelmoinnissa käytetty menetelmä, jossa funktio ottaa parametrin kautta vastaan funktion kutsuttavakseen heti (synkroniset takaisinkutsut) tai joskus tulevaisuudessa (asynkroniset takaisinkutsut). Nimensä menetelmä on saanut soittopyynnöstä: kutsuttavaa funktiota, jolle jokin funktio välitetään argumenttina, ”pyydetään” kutsumaan tätä annettua funktiota. Pythonissa listojen sort()-metodin key-parametri on esimerkki callback-funktioiden käytöstä. Usein käyttöliittymiä toteutettaessa käyttöliittymäelementteihin kytketään callback-funktioita.
Tallennusformaatti on tiedoston "syntaksi", joka siis kertoo miten data on tiedostoon tallennettu. Tallennusformaatti asettaa rajat sille millaista dataa tiedostossa voidaan esittää. Sen perusajatus on se, että koodissa olevat tietorakenteet voidaan tallentaa tiedostoon jossain muodossa, ja myöhemmin ladata sieltä uudelleen. Tallennusformaatti voi seurata jotain alan standardia (esim. JSON), mutta lopullisesti on ohjelman tekijän vastuulla päättää mitkä tiedot ovat ohjelman kannalta relevantteja ja miten ne on paras esittää.
Tapahtuma (engl. event) on ohjelmointikäsite, jota käytetään yleisesti interaktiivisten sovellusten, jotka pyörivät reaaliajassa, yhteydessä. Näissä sovelluksissa on yleensä pääsilmukka, joka tarkkailee tapahtumia, joita voivat olla esimerkiksi: käyttäjä klikkaa hiirellä, käyttäjä painaa näppäimistön nappia, tietty aika on kulunut jne. Tapahtumiin voidaan kiinnittää käsittelijäfunktioita, jolloin funktiota kutsutaan aina kun tapahtuma havaitaan. Tällä tavalla helpotetaan merkittävästi interaktiivisten sovellusten ohjelmointia, koska itse sovellusta kirjoittaessa ei tarvitse huolehtia siitä miten ruudun tapahtumat tunnistetaan.
Periaatteessa tekstitiedosto (engl. text file) on mikä tahansa tiedosto, jonka sisältö voidaan lukea nätisti tekstieditorilla. Tämän kurssin kontekstissa kuitenkin tekstitiedosto on erityisesti sellainen tiedosto, jonka sisältöä käsitellään tekstinä Pythonissa. Eli siinä missä kooditiedostoja suoritetaan, tekstitiedostoja käytetään datan varastoimiseen ohjelman ajojen välillä.
Terminaali (engl. terminal), komentokehote (engl. prompt) ja komentorivi (engl. command line) ovat eri nimiä käyttöjärjestelmän tekstipohjaiselle käyttöikkunalle. Komentorivillä annetaan tekstikomentoja käyttöjärjestelmälle. Tällä kurssilla pääasiassa siirrytään cd- eli change directory -komennolla hakemistosta toiseen ja käytetään ipython-komentoa kooditiedostojen suorittamiseen sekä interaktiivisen tulkin avaamiseen.
  • Windowsissa komentoriville pääsee kirjoittamalla käynnistä-valikon hakuun cmd
  • Mac OS X -käyttöjärjestelmässä komentorivin saa auki kirjoittamalla Finderiin pääte (suomen kielisissä versioissa) tai terminal (englannin kielisissä versioissa)
  • Linux-työpöytäympäristöistä voit painaa Ctrl + Alt + T työpöydällä tai kirjoittaa hakuun {{terminal}}}
Testaamalla eli kokeilemalla (engl. test) selvitetään, toimivatko hartaasti näppäillyt koodirivit halutulla tavalla. Testejä suorittamalla siis etsitään koodista mahdollisia ohjelmointivirheitä. Ohjelmien testaaminen on jopa niin olennaista, että joidenkin alan työntekijöiden tehtävänä on ainoastaan automatisoitujen testien ohjelmointi. Lovelace-järjestelmän tarkistimet testaavat järjestelmään lähetetyt koodit.
Tiedostokahva (engl. file handle) on erityinen objekti, jota Pythonissa käytetään avattuun tiedostoon viittaamiseen. Huomattavaa on, että kahva ei ole sama asia kuin tiedoston sisältö, mutta sen kautta voidaan lukea tiedoston sisältö tai kirjoittaa tiedostoon. Tiedostokahva saadaan käyttöön open-funktiolla, jolle määritetään avattavan tiedoston sijainti sekä avausmoodi, jossa se avataan, esim: with open("aasi.txt", "r") as tiedosto: avaa aasi.txt-tiedoston with-lauseessa (jossa tiedostot tulee yleensä avata) siten, että muuttujasta nimeltä tiedosto löytyy tiedostokahva.
Tiedostonimi (engl. filename) on tiedoston koko nimi, joka sisältää varsinaisen tiedostolle annetun nimen sekä tiedostopäätteen. Esimerkiksi aasisvengaa.py on kokonainen tiedoston nimi, jossa varsinainen annettu nimi on aasisvengaa ja pääte on .py.
Koodin sisällä tiedostojen nimet esitetään merkkijonoina.
Tiedostopääte (engl. filename extension) on se osa tiedoston nimestä, joka on viimeisen pisteen oikealle puolen. Tiedostopäätteet ovat yleisesti käytetty tapa tiedostojen sisällön tunnistamiseen, eli ne ovat keino ilmaista tiedoston tyyppiä. Esimerkiksi kuvatiedostoilla voi olla vaikkapa .png- tai .jpg-pääte, kun taas Python-kooditiedoston pääte on yleensä .py, kuten nimessä aasisvengaa.py.
Tietorakenne (engl. data structure) on yleisnimitys kokoelmille, jotka sisältävät useita arvoja. Tietorakenteen tarkoitus on siis säilöä useammasta kuin yhdestä arvosta koostuvaa tietoa jollain lukuisista eri tavoista, joille kullekin yleensä on olemassa tietorakenteen helpon hyödyntämisen mahdollistavat ohjelmointikeinot, kuten arvojen lisääminen, poistaminen ja muokkaaminen tietorakenteesta. Tietorakenne on siis ohjelman sisäinen tapa käsitellä dataa siten, että varsinaiset yksityiskohdat on piilotettu ohjelmoijalta, joka käyttää tietorakenteita koodissaan.
Omissa ohjelmissa käytettävät tietorakenteet tulisikin valita siten, että niitä on helppo käsitellä koodissa, ja että ne palvelevat hyvin ohjelman tarkoitusta. Pythonissa yleisimmät tietorakenteet ovat lista, monikko ja sanakirja. Myös set – eli joukko-opillinen joukko, joka ei sisällä duplikaattiarvoja – on käytännöllinen tietorakenne. Sisäänrakennettujen lisäksi lukuisia käytänöllisiä tietorakenteita löytyy collections-moduulista.
Myöhemmillä kursseilla tutuksi tulevat myös muun muassa tärkeät tietorakenteet puu (engl. tree) ja graafi (engl. graph).
Tila (engl. state) viittaa sananmukaisesti ohjelman tilanteeseen. Käytännössä ohjelman tila kattaa kaikki sen tila-avaruuteen (engl. state space) kuuluvat asiat, kuten muuttujien arvot, tiedostoissa olevan datan ja sen, mitä kohtaa koodista sillä hetkellä ollaan suorittamassa. Taattu keino saada aikaiseksi korjauskelvotonta spagettikoodia on käyttää niin kutsuttua globaalia tilaa (engl. global state) – rikos, johon syyllistyvät epäpuhtaat globaaleja muuttujia hyödyntävät funktiot.
Myöhemmillä, ohjelmoinnin käsitteitä formaalimmin tutkivilla kursseilla tutuksi tulevat muun muassa tilakoneet (engl. state machine) sekä tilattomat (engl. stateless) että tilalliset (engl. stateful) ohjelmat.
Toistorakenne tai silmukka (engl. loop) on ohjausrakenne, jonka alaisuuteen kirjoitettua koodia toistetaan joko tietty lukumäärä toistoja tai kunnes jokin ehto lakkaa toteutumasta. Toistorakenteiden avulla ohjelmat pystyvät jouhevasti palaamaan aiempaan kohtaan suoritusta ja niillä voidaan myös helposti käsitellä suuria määriä arvoja. Toistorakenteita ovat Pythonissa for- ja while-silmukat.
Tosi (engl. true) on toinen kahdesta mahdollisesta totuusarvosta ja toisen, eli epätoden, vastakohta. Sitä voidaan pitää lopputuloksena loogisissa ja vertailuoperaatorioissa, jotka pitävät paikkansa. Esimerkiksi vertailuoperaatio 5 > 4 pitää paikkansa, joten kyseinen operaatio evaluoituu todeksi. Pythonissa totta merkitään avainsanalla True.
Totuusarvo (engl. boolean) on yleensä ohjelmointikielien yksinkertaisin tietotyyppi, jolla on vain kaksi arvoa: tosi (Pythonissa True) ja epätosi (Pythonissa False). Vertailuoperaattorit tuottavat totuusarvoja, ja niitä käytetään yleisimmin ehtolauseiden ja while-silmukoiden yhteydessä. Pythonissa kaikki arvot vastaavat jompaa kumpaa totuusarvoa. Yleisesti ns. tyhjät arvot (0, "", None jne.) ovat sama kuin False, ja loput sama kuin True.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Traceback – taaksepäin jäljittäminen – viittaa yleiseen tapaan tutkia virhetilanteen syntymistä sen juurilta alkaen. Python-tulkki tulostaa virhetilanteessa virheviestin, johon olennaisesti kuuluu traceback. Traceback esitetään purkamalla ohjelman funktiokutsuista syntynyt pino, jonka viimeisimmässä osassa varsinainen virhe tapahtui. Tästä syystä tracebackeja kutsutaan myös nimellä stacktrace, eli pinon jäljittäminen. Jos esimerkiksi pääohjelmassa kutsutaan funktiota f, josta käsin kutsutaan funktiota g, jossa virhe tapahtuu, funktiokutsujen pino on muotoa pääohjelmafg.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Tulostaminen (engl. print) onkin ohjelmoinnissa jotain muuta – joskaan ei lopulta periaatteiltaan kovin erilaista – kuin paperin ja musteen yhdistämistä halutunlaisiksi sivuiksi. Tietokoneohjelmien yhteydessä tulostamisella tarkoitetaan tekstin tuottamista esiin näytölle, erityisesti terminaaliin. Pythonissa tätä varten on oma funktio, print(...), joka tulostaa sille annetun argumentin terminaaliin.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Tynkäfunktio (engl. stub function) on funktio, jolle on kirjoitettu oikeanlainen määrittelyrivi parametreineen, mutta ei oikeaa sisältöä. Niitä yleensä kirjoitetaan koodiin ohjelman rakennetta suunniteltaessa sekä mahdollistamaan funktioiden kutsuminen muualle ohjelmassa siten, että sitä voidaan testata ennen kuin funktioiden toteutus on valmis. Tynkäfunktion sisältönä on usein pelkkä pass, joku informatiivinen tulostus tai jonkin oletusarvon palautus. Isommissa Python-ohjelmissa tynkäfunktioissa on tapana aiheuttaa NotImplementedError-poikkeus, jolloin reitti toteuttamattoman funktion kutsuun on helppo löytää tracebackistä.
Tyylisäännöt ovat kokoelma suosituksia, joiden mukaan koodia tulisi kirjoittaa. Kullakin kielellä on yleensä omansa. Tyylisääntöjen rikkominen ei varsinaisesti riko ohjelmaa, mutta tyylisääntöjen mukainen koodi on miellyttävämpää lukea ja usein tästä johtuen myös helpompi korjata. Tällä kurssilla seurataan Pythonin virallista tyylistandardia erityisesti tekstikenttätehtävissä. Myös tiedostotehtävissä on koodin laadun tarkistus, jossa käytetään PyLint-ohjelmaa.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Tyyppi (engl. type) on arvon ominaisuus – jokainen arvo edustaa aina jotain tiettyä tyyppiä. Tyypin tarkoitus on siis kertoa, minkälaisesta arvosta on kyse. Käytännössä tästä seuraa myös se, mitä operaatioita arvoilla voi tehdä, ja mitä metodeja niiltä löytyy. Funktiot on myös miltei aina toteutettu siten, että niille syötettävien argumenttien täytyy olla tietyntyyppisiä, jotta funktio voisi toimia. Tyypit ovat yksi ohjelmoinnin keskeisimmistä käsitteistä.
Pythonissa arvojen sopiminen koodista löytyviin operaatioihin tarkistetaan tilannekohtaisesti näiden arvon ominaisuuksien perusteella – ei siis suoraan itse tyyppiä tarkastamalla. Esimerkiksi useimmissa tapauksissa kokonaisluku ja liukuluku kelpaavat molemmat, mutta on myös tapauksia, joissa näin ei ole (esimerkiksi merkkijonoa ei voi kertoa liukuluvulla).
Tällä kurssilla tyypillisiä tyyppejä ovat kokonaisluku (int), liukuluku (float), merkkijono (str), lista (list), totuusarvo (bool) ja monikko (tuple). Myös funktioilla on oma tyyppinsä!
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Tyyppimuunnos (engl. type casting, type conversion, type coercion) tarkoittaa sananmukaisesti jonkin koodissa esiintyvän muuttujan tai literaaliarvon tyypin muuntamista toiseksi. Pythonissa tähän törmää usein, kun käyttäjältä on saatu merkkijonona luku, jota halutaan käsitellä esimerkiksi kokonais- tai liukulukuna. Käytännössä tämä onnistuu esimerkiksi lauseilla int("123") tai float("3.14"). Joissain tilanteissa Python-tulkki suorittaa tyyppimuunnoksen automaattisesti, kuten laskettaessa yhteen kokonais- ja liukulukuja.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Vakio (engl. constant) on nimetty literaaliarvo. Niitä käytetään erityisesti silloin kun sama literaaliarvo esiintyy koodissa useasti. Yleisesti ottaen nimetty vakio on käytännöllisempi kuin koodissa oleva literaaliarvo, koska sen nimestä voi päätellä mitä se tekee. Samaten jos arvoa tarvitsee muuttaa, vakioita käyttäessä tarvitsee muuttaa vain kohtaa jossa se määritellään. Pythonissa ei ole erillistä tapaa luoda vakioita vaan ne ovat periaatteessa ihan vain muuttujia. Vakioiden nimet kirjoitetaan isolla. Esimerkiksi VASTAUS = 42.
Funktiota kutsuttaessa argumentti on valinnainen (engl. optional argument), jos funktiossa sitä vastaavalle parametrille on määritetty oletusarvo. Tällöin kyseistä argumenttia ei ole pakollista antaa funktiokutsussa. Jos valinnaisia argumentteja on useita, ne annetaan tyypillisesti avainsana-argumentteina.
Vertailuarvoa käytetään esim. listojen järjestämisessä. Vertailuarvo on listan alkiosta johdettu arvo, jota käytetään järjestämisperusteena. Esimerkiksi jos lista sisältää listoja, vertailuarvo voi olla jostain tietystä indeksistä otettu alkio. Se voi olla myös monimutkaisempi johdannainen, kuten listan alkioiden summa tai keskiarvo.
Vertailuoperaattoreita (engl. comparison operators) käytetään, kun verrataan arvoja toisiinsa. Ne ovat matematiikasta tuttuja ja niillä voidaan verrata suuruksia. Vertailuoperaattorit palauttavat totuusarvon True tai False riippuen vertailun lopputuloksesta. Vertailuoperaattoreita ovat <, <=, >, >=, == ja !=.
Ohjelmoinnin asiayhteydessä viittaaminen (engl. reference) tarkoittaa tapaa, jolla muuttuja liittyy arvoonsa. Viittauksen kohde on tietokoneen muisti, ja muuttuja itsessään – konepellin alla – sisältää osoitteen, mistä kohdasta tietokoneen muistia siihen liitetty arvo löytyy.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Virheviesti (engl. error message) on Python-tulkin tapa ilmoittaa koodissa tapahtuneesta poikkeuksesta. Virheviestiin kuuluu tieto siitä missä kohdassa koodin suoritusta se tapahtui, mikä rivi kooditiedostossa aiheutti poikkeuksen, poikkeuksen tyyppi (esimerkiksi SyntaxError) sekä lyhyt sanallinen kuvaus. Virheviestit ovat ohjelmoijan paras ystävä, ja niiden lukeminen on erittäin oleellinen ohjelmointitaito. Niitä ei siis ole syytä säikähtää, sillä ne auttavat selvittämään, mikä ohjelman koodissa on pielessä!
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Avainsana break on erityinen komento, jota käytetään toistorakenteissa. Se päättää silmukan suorituksen välittömästi, ja koodin suoritus jatkuu ensimmäiseltä silmukan jälkeiseltä riviltä. Jos silmukassa oli else-osa, siihen ei mennä.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
continue on toinen toistorakenteisiin liittyvä avainsana (toisen ollessa break). Toisin kuin break, joka lopettaa koko silmukan suorituksen, continue keskeyttää ainoastaan meneillään olevan kierroksen suorituksen – suoritus jatkuu siis seuraavasta kierroksesta. Huomaa, että tätä avainsanaa tarvitaan vain tilanteissa, joissa halutaan jättää osa kierroksesta suorittamatta, eli silmukan kierroksen loppuun ei ole tarpeen laittaa continue-avainsanaa.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
enumerate on Pythonissa sisäänrakennettu funktion kaltainen erityisobjekti, joka tuottaa generaattoriobjektin. Sitä käytetään pääasiassa for-silmukoissa silloin, kun on tarpeen saada läpi käytävän listan alkioiden indeksit käyttöön silmukan sisällä. enumerate-objekti tuottaa monikkoja, joissa ensimmäisenä on alkion indeksi ja toisena itse alkio. Käyttöesimerkki: for i, hahmo in enumerate(muumilaakso):.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Pythonissa for on toinen silmukkatyyppi. Sen käyttötarkoitus on tietorakenteiden läpikäyminen – iterointi. Sitä käytetään erityisesti listojen kanssa. Yleisesti ottaen for-silmukkaa käytetään silloin, kun pystytään ennalta määrittämään montako kierrosta silmukkaa tulee pyörittää. Tietorakenteiden läpikäynnin lisäksi näihin lukeutuu tietyn toistomäärän tekeminen (esimerkiksi kymmenen toistoa). Silmukan määrittelyrivi on muotoa: for alkio in lista:, jossa alkion paikalle tulee silmukkamuuttujan nimi ja listan paikalla ilmoitetaan läpikäytävä tietorakenne.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Pythonissa moduuleja otetaan käyttöön import-lauseella. Normaalikäytössä (esim. import math) lause tuo ohjelmaan uuden nimiavaruuden, joka on sama kuin moduulin nimi. Tämän nimen kautta päästään käsiksi moduulin funktioihin. Nimistä voi myös tuoda ainoastaan osan from-import-lauseella: from math import ceil. Moduulille voidaan myös antaa eri nimi as-avainsanalla: import math as m.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Silmukoista while pohjautuu toistoon ehdon tarkastelun kautta - silmukan sisällä olevaa koodilohkoa suoritetaan niin kauan kuin silmukalle annettu ehto on tosi. Ehto määritetään samalla tavalla kuin ehtolauseissa, esim: while summa < 21. While-silmukat soveltuvat parhaiten sellaisiin tilanteisiin, joissa ei voida etukäteen selvittää montako toistoa tarvitaan - erityisesti syötteiden kysyminen käyttäjältä on tällainen tilanne.
  1. Kuvaus
  2. Esimerkit
Pythonissa with on hieman muista poikkeava avainsana, sillä se ei ole varsinaisesti ohjausrakenne tai uuden asian määrittely. Tällä kurssilla sitä käytetään pääasiassa tiedostojen avaamisessa, tyyliin with open("aasi.txt") as tiedosto:. Tiedoston luku- tai kirjoitusoperaatiot suoritetaan with-lauseen alla. Kun with-lohko päättyy, Python huolehtii automaattisesti with-lauseessa avattujen tiedostojen yms. sulkemisesta.