Oheislaitteista¶
Tälle sivulle on kerätty materiaalia siitä, miten käyttää SensorTag:n eri oheislaitteita.
Valmistajan materiaalia¶
Alla annettu materiaali on englanninkielistä.
Ohjelmointiopas¶
Valmistajan oma opetussivu laitteen ohjelmointiin. Tämä vain tiedoksi, ei tarvita kurssilla!
Manuaalit¶
Englanninkielisiä varsin teknisiä käyttöoppaita.
- TI-RTOS 2.20 User’s Guide
- SYS/BIOS (TI-RTOS Kernel) v6.46 User's Guide
- Simplelink Technical Reference Manual
Valmiita kirjastoja¶
RTOS:n kirjastojen dokumentaatio:
- Ajuri-kirjastot
- Sisältää mm. koodiesimerkkejä
- Opetelkaa etsimään täältä sivulta tietoa!
Jos käytätte materiaalia jostain muualta (netistä tms), niin huomatkaa, että meillä on käytössä RTOS versio 2.20.00.06.
Esimerkkiprojekteja¶
Seuraavien linkkien kautta löydät esimerkkiprojekteja SensorTagille:
- CCS:n ja CCS Cloud:n pääikkunan
Project
-menusta kohdastaExamples...
aukeaa TI Resource explorer. - Etsitään vasemman reunan menuvalikosta SensorTag-laite.
- Menuhierarkia on seuraava: Software -> TI-RTOS for CC2650 -> Development Tools -> CC2650 SensorTag
- Huom! Vaikka esimerkit ovat uudemmalle RTOS:n versiolle, useimmat niistä toimivat myös meidän versiossa
- Projekti aukeavat klikkaamalla, ja ne voi käyttöliittymästä siirtää (Import-toiminnolla) suoraan CCS (Cloud):n projekteiksi ja ottaa sitä käyttöön.
Nämä vain tiedoksi, kannattaa vilkaista näitä esimerkkejä etsiessä tai jos haluaa toteuttaa muutakin kivaa laitteelle. Kurssilla annamme opiskelijoille valmiin projekti-aihion, jonka päälle laboratorioharjoitus ja lopputyö tehdään.
(Huomatkaa! Jotkut kurssilla käsittelemättä jätetyt laitteen ominaisuudet vaativat laitteen hardiksen konfigurointia ennen käyttöä CCS:n konfigurointi-ikkunan kautta. Tästä annamme tarvittaessa esimerkin.)
LCD-näyttö¶
Alla esimerkkejä, miten näyttöä käytetään. Näytölle voidaan siis tulostaa tekstiä, vääntää pikseligrafiikkaa tai näyttää (mustavalko)kuvia.
Näytön kanssa käytämme kirjastoja: Display.h Näytön alustukseen ja tekstin tulostamiseen ruudulle ja DisplayExt.h-kirjastoja grafiikan tuottamiseen ruudulle.
Ruudulle mahtuu 16 x 16 merkkiä tekstiä. Tekstin tulostaminen näytölle menee seuraavasti.
...
#include <ti/mw/display/Display.h>
...
// Taskifunktio
Void displayTask(UArg arg0, UArg arg1) {
// Alustetaan näyttö nyt taskissa
Display_Params params;
Display_Params_init(¶ms);
params.lineClearMode = DISPLAY_CLEAR_BOTH;
// Näyttö käyttöön ohjelmassa
Display_Handle hDisplayLcd = Display_open(Display_Type_LCD, ¶ms);
// Tulostetaan ruudulle koordinaatteihin (5,3) merkkijono
if (hDisplayLcd) {
Display_print0(hDisplayLcd, 5, 3, "Hello LCD!");
// Näytä teksti ruudulla 5s ajan
Task_sleep(5 * 1000000/Clock_tickPeriod);
// Tyhjennä näyttö
Display_clear(hDisplayLcd);
}
}
Taskin toiminta on muutoin meille jo tuttua, tietorakenteineen ja
Display_open
-kutsuineen, mutta huomataan funktio Display_print0
, jolla voidaan tulostaa näytölle tekstiä. Funktio ottaa argumenteikseen myös koordinaatit (rivi, sarake) ruudulla, eli esimerkissä (5,3). Funktiolle voimme tietenkin antaa muotoillun argumentin merkkijonossa, joka mahdollistaa esimerkiksi kellonajan tulostamisen ruudulla Keskeytys-luennon esimerkin mukaisesti.....
sprintf(str,"%02d:%02d:%02d",aika->tm_hour+3, aika->tm_min, aika->tm_sec);
Display_print0(hDisplayLcd, 0, 0, str);
...
Display_clear
-funktio sitten yllättäen tyhjentää ruudun.Itseasiassa kirjastossa on myös funktiota
Display_print1()..Display_print5()
, jossa numero kertoo mahdollisten argumenttien lukumäärän tulostettavassa merkkijonossa. Mutta, näillä funktioilla emme saa aivan kaikenlaista tulostusta tehtyä, joten enemmän taiteellisia vapauksia saa tulostamalla ensin sprintf-funktiolla merkkijonoon ja pukkaamalla sen sitten ruudulle. Tutustu ym. linkin kautta mitä kaikkea toimintoja näyttökirjastot tarjoavat!
Pikseligrafiikkaa¶
Grafiikkakirjasto tarjoaa meille joukon funktioita pikseligrafiikan tuottamiseen näytölle, vilkaise grlib.h-kirjastoa kohtaa Functions. Näytön resoluutio on 96 x 96 pikseliä.
Esimerkiksi, piirretään
X
viivoilla ruudun poikki....
#include <ti/mw/display/Display.h>
#include <ti/mw/display/DisplayExt.h>
...
// Taskifunktio
Void displayFxn(UArg arg0, UArg arg1) {
Display_Params params;
Display_Params_init(¶ms);
params.lineClearMode = DISPLAY_CLEAR_BOTH;
Display_Handle hDisplayLcd = Display_open(Display_Type_LCD, ¶ms);
if (hDisplayLcd) {
// Grafiikkaa varten tarvitsemme lisää RTOS:n muuttujia
tContext *pContext = DisplayExt_getGrlibContext(hDisplayLcd);
if (pContext) {
// Piirretään puskuriin kaksi linjaa näytön poikki x:n muotoon
GrLineDraw(pContext,0,0,96,96);
GrLineDraw(pContext,0,96,96,0);
// Piirto puskurista näytölle
GrFlush(pContext);
}
}
}
Tässä nyt uutta on, että tarvitsemme ensin grafiikkakirjaston kahvan näyttöön, osoitinmuuttujaan
pContext
. GrLineDraw
-funktio ottaa parametrikseen kahvan ja viivan alku- ja loppukoordinaatit. Kirjasto tarjoaa muitakin funktiota, mm. GrCircleDraw
ja GrRectDraw
, jne.Piirto-operaatiot menevät puskuriin odottamaan varsinaista näytöllepiirtoa, joka tehdään
GrFlush
-funktio-kutsulla. Joissain sovelluksissa on edullista tehdä useita piirto-operaatiota valmiiksi puskuriin ja piirtää ne kerralla näytölle, koska se on aikaavievä operaatio. Mutta tämä asia on tietenkin ohjelmoijan päätettävissä. Kuvia näytölle¶
Kuva piirtämiseen näytölle on oma funktionsa, jonka käyttäminen on hieman monimutkaisempaa.
...
/* Kuva: 8x8 pikselin bitmap (bitti 1 pikseli, bitti 0 tausta)
11111111
10000001
10000001
10000001
10000001
10000001
10000001
11111111
*/
const uint8_t imgData[8] = {
0xFF,
0x81,
0x81,
0x81,
0x81,
0x81,
0x81,
0xFF
};
// Mustavalkoinen kuva: värit musta ja valkoinen
uint32_t imgPalette[] = {0, 0xFFFFFF};
// Kuvan määrittelyt
const tImage image = {
.BPP = IMAGE_FMT_1BPP_UNCOMP,
.NumColors = 2,
.XSize = 1,
.YSize = 8,
.pPalette = imgPalette,
.pPixel = imgData
};
...
Void taskFxn(UArg arg0, UArg arg1) {
...
if (pContext) {
GrImageDraw(pContext, &image, 0, 0);
GrFlush(pContext);
}
}
...
Ensiksi, funktiolle
GrImageDraw
annetaan argumenteiksi kahva, kuva bitmap-muodossa, kuvan paikan x-koordinaatti ja y-koordinaatti. Okei tähän asti.Bitmapin määrittely on sitten monimutkaisempaa. Sille tarjotaan rakenne
tImage
-rakenne, jossa on seuraavat jäsenet:BPP = IMAGE_FMT_1BPP_UNCOMP
Tässä kuvakoodaus, jossa yksi bitti bitmapissa vastaa yhtä pikseliä ruudullaNumColors = 2
Värejä kaksiXSize = 1
Kuvan leveys tavuina!YSize = 8
Kuvan korkeus tavuina!pPalette = imgPalette
VäripalettipPixel = imgData
Kuvan bitmap
Kuvan kompressointiin tarjotaan muitakin koodauksia, jotka vievät vielä vähemmän muistitilaa, mutta meille riittänee tässä koodaus bitti per pikseli. Tästä löytyy esimerkki RTOS:n esimerkkikoodeista Display-hakemistosta.
Näytön käyttöönotto¶
Näytön käyttöönotossa on yksi kommervenkki, joka meidän täytyy vielä tietää. Valitettavasti SensorTag ei mahdollista sekä näytön että UART:n yhtäaikaista käyttöä, johtuen siitä että ne käyttävät samoja I/O-pinnejä.
Tästä syystä joudumme ohjelmistoprojektiimme määrittelemään vakion
BOARD_DISPLAY_EXCLUDE_UART
, joka ottaa UART-sarjaliikenteen pois päältä kun haluamme käyttää näyttöä. Se lisätään Board.h
tiedoston alkuun seuraavasti:...
#ifdef __cplusplus
extern "C" {
#endif
// Tämä rivi lisätään itse tähän
#define BOARD_DISPLAY_EXCLUDE_UART
#include <ti/drivers/Power.h>
...
Tämä vakio on asetettu valmiiksi laboratorioharjoitus-materiaalissa.
Aina kun tarvitsemme UART:ia, voimme kommentoida rivin piiloon otsikkotiedostosta. i2C-sarjaliikenteeseen näytön käytöllä ei ole vaikutusta.
Huomatkaa! Näytön jatkuva päälläpitäminen, kun laite toimii patterilla, syö patterin nopeasti max. vuorokaudessa!
Sensoreista¶
Seuraavassa kootusti informaatiota SensorTag:n eri sensoreista, niiden meille tarpeellisista rekistereistä ja niiden kanssa pelaamisesta i2c-väylän kautta. Moniin näistä komponenteista on integroitu jopa useita eri antureita, mutta tässä esitämme vain niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Jos opiskelijat haluaa käyttää näitä muita antureiden ominaisuuksia, tulee niiden tiedonsiirto itse selvittää datakirjasta / kirjastoista. Kurssin henkilökunta auttaa.
Esimerkkejä miten i2c-viestejä luodaan löytyy materiaalista Sarjaliikenne ja sensorien kanssa kommunikointi on selitetty alla jokaisen sensorin kohdalla.
Tulemme jakamaan laboratorioharjoituksessa omat kirjastot, eli valmiita funktioita, joilla sensorit voi asettaa, käynnistää ja kysyä dataa. Tämä helpottaa sensorien käyttöönottoa, kun kurssilla ei ole tarkoitus syventyä datakirjojen sielunmaailmaan. Esimerkkikoodeja ei ole mitenkään optimoitu, vaan ne tekevät sen mitä halutaan mallia karvalakki.
Jokaiselle sensorille on kirjastossa kaksi funktiota:
sensori_setup
, joka konfiguroi sensorin ja joissain tapauksissa laittaa sen päälle mittaamaansensori_get_data
, jolla sensorilta kysytään dataa, ts. sensorien rekisterien arvoja- Funktioissa ei anneta valmista i2c-viestin tietorakennetta, eli se pitää itse täyttää
- Funktiossa ei anneta bittioperaatioita, joilla rekisterien arvoista tulkitaan mittausarvot esiin. Tämä opiskelijoiden tulee itse tehdä ao. rekisterikuvausten perusteella
- Lisäksi i2c-viestipuskurit
txBuffer
jarxBuffer
on annettu valmiiksi
Funktion nimessä sana
sensori
tarkoittaa sensorin nimeä, esimerkiksi bmp280
. Kaikille näille funktioille annetaan parametriksi i2c
-kahva, jonka olemme pääohjelmassa avanneet. Kaikki sensorit siis käyttävät samaa i2c-yhteyttä, paitsi MPU9250, jolle luodaan oma kahva. Lisäparametrejä ovat sensori_get_data
-funktiossa sensorin tyypistä riippuen kysyttävät data-arvot.Datakirjan lukeminen¶
Datakirjassa (ja sen kuvissa) alla on annettu bitin numerot, esimerkiksi 16-bittisessä luvussa bitit
15..0
. Tämä järjestys tarkoittaa sitä, että eniten merkitsevä bitti on ensimmäisenä ja vähiten merktisevä bitti viimeisenä. Vastaavasti kun luemme sensorin rekistereistä dataa, on ensimmäisen lukemamme tavu siis eniten merkitsevä tavu ja tavut sen jälkeen alenevassa järjestyksessä. Tämä meidän täytyy sitten rekisterin numeroarvoja muodostaessa muistaa myös. Joissain datakirjoissa annetaan mittayksikölle muunnos: x.x per LSB. Tämä tarkoittaa anturin tarkkuutta (ts. resoluutiota), eli pienintä arvojen eroa minka anturi pystyy tunnistamaan. Miten tästä saadaan sitten anturin mittausarvo?
- Rekisterin pienin numeroarvo saadaan kun LSB on 1 (eli esim. 00000001) Tämä on kymmenjärjestelmän lukuna 1 ja nyt kun LSB vastaa x yksikköä mittausarvoa, on mitattu arvo
1 * x = x
- Vastaavasti kun rekisterin numeroarvo on n, saadaan mitattu arvo laskettua
n * x
.
Lämpötila¶
Anturin TMP007 datakirja. Josta löydämme ainakin rekisterikuvaukset. Tästä meitä kiinnostaa erityisesti rekisteri 0x03, joka pitää sisällään mittaustuloksen. Kaivetaanpa tarkemmin esille mitä rekisteri pitää sisällään.
Otsikkotiedosto on
tmp007.h
, joka löytyy sensors
-hakemistosta. Rekisterin kuvaus kertoo, meille että se palauttaa lämpötiladataa 16-bittisenä lukuna, biteissä 15-0 (merkitty keltaisella). Lisäksi kuvauksessa kerrotaan että lämpötila-arvo (Temperature result) on tämän luvun biteissä 15-2, jotka on merkitty
T13-T0
. Bittiä 1 ei käytetä -
ja bitti 0 nDv
olisi tarkistusbitti sille, että onko bittien T13-T0 arvo validi. Näistä biteistä T13-T0 meidän nyt pitää sitten itse selvittää varsinainen lämpötilan arvo, kun LSB vastaa 0.03125 astetta C.
Kommunikointi¶
Board.h-otsikkotiedosto määrittää meille anturin i2c-osoitteelle vakion
Board_TMP007_ADDR
, jonka arvo on 0x44. Rekisterin osoitteelle on valmis vakio
TMP007_REG_TEMP
.Datan kysely:
- Lähetä yksi tavu: rekisterin osoite
- Vastaanota kaksi tavua dataa: ensimmäinen tavu on MSB ja toinen LSB
Valoisuus¶
Anturin OPT3001 datakirja. Josta löydämme seuraavat rekisterikuvaukset.
Otsikkotiedosto on
opt3001.h
, joka löytyy sensors
-hakemistosta. Tästä meitä kiinnostaa Result-rekisteri. Rekisterin sisällöstä lasketaan valaistusvoimakkuus (luksi) seuraavasti.
Kommunikointi¶
Board.h-otsikkotiedosto määrittää meille anturin i2c-osoitteelle vakion
Board_OPT3001_ADDR
, jonka arvo on 0x45. Result-rekisterille on osoite 0x00, jolle on määritelty valmiiksi vakio
OPT3001_DATA_REG
. Datan kysely:
- Lähetä yksi tavu: rekisterin osoite
- Vastaanota kaksi tavua dataa: ensimmäinen tavu on MSB ja toinen LSB
Ilmanpaine¶
Ilmanpaine-anturimme on BMP280, jolle datakirja.
Otsikkotiedosto on
bmp280.h
, joka löytyy sensors
-hakemistosta. Nyt olemme kiinnostuneita kuudesta rekisteristä: press_msb, press_lsb ja press_xlsb sekä temp_msb, temp_lsb ja temp_xlsb. Joista meidän täytyy itse muodostaa kaksi 20-bittistä lukua tässä järjestyksessä, eli nyt vähiten merkitsevät bitit ovat rekisterin pres_xlsb bitit.
Mittausarvon irrottaminen biteistä on tällä sensorilla menee seuraavasti. Tässä mm. huomioidaan lämpötila-kompensaatio, joten tarjoamme nämä muunnosfunktiot valmiiksi
bmp280.c
-koodissa. - Ensin muodostetaan 20-bittiset luvut ilmanpaineelle ja lämpötilalle
- Sitten kutsutaan funktiota
bmp280_convert_temp
laskemaan lämpötilakompensaatio - Lopuksi funktio
bmp280_convert_pres
muuntaa ilmanpainearvo yksikköönpascal
. Mutta yleisesti ilmanpaineen yksikkönä käytetäänhehtopascal
:ia, eli satakertaista arvoa.
Kommunikointi¶
Board.h-otsikkotiedosto määrittää meille anturin i2c-osoitteelle vakion
Board_BMP280_ADDR
. Press_msb
-rekisterille on osoite 0xF7, jolle on määritelty valmiiksi vakio BMP280_REG_PRESS_MSB
. Luemme kuusi tavua, eli rekisterien arvot alkaen press_msb ja päättyen temp_xlsb. Datan kysely:
- Lähetä yksi tavu: ensimmäisen rekisterin osoite
- Vastaanota kuusi tavua: ilmanpainetta vastaavat rekisterit ovat kolme ensimmäistä tavua ja lämpötilan rekistereitä vastaa kolme viimeistä tavua. Rekistereissä järjestys on siis ensimmäinen tavu MSB, seuraava tavu LSB ja lopuksi XLSB.
Ilmankosteus¶
------------------------
HUOM! SENSORIN AJURISSA BUGI, ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ!
------------------------
HUOM! SENSORIN AJURISSA BUGI, ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ!
------------------------
Ilmankosteus-anturimme on HDC1000, jolle datakirja.
Otsikkotiedosto on
hdc1000.h
, joka löytyy sensors
-hakemistosta. Nyt olemme kiinnostuneita 16-bittisestä rekisteristä Humidity (osoite 0x01). Rekisterin ensimmäinen tavu on siis eniten merkitsevä. Datakirjan sivulta näemme myös kaavan, jolla rekisterin arvosta saadaan laskettua suhteellinen kosteus-arvo.
Kommunikointi¶
Board.h-otsikkotiedosto määrittää meille anturin i2c-osoitteelle vakion
Board_HDC1000_ADDR
. Humidity-rekisterille on osoite 0x01, jolle on määritelty valmiiksi vakio
HDC1000_REG_HUM
. Datan kysely:
- Lähetä yksi tavu: rekisterin osoite
- Vastaanota kaksi tavua dataa: MSB ja LSB
Liikeanturi¶
Sensortagiin on integroitu liikeanturi (gyro, kiihtyvyys, magnetometri) MPU9250, joka on todella monimutkainen laite käyttää: kymmeniä rekistereitä, monimutkaiset kalibrointialgoritmit, yms. Sen vuoksi tarjoamme komponentille valmiissa kirjastossa muunnosfunktiot ja kaiken muun, paitsi datan kyselyn i2c-väylän kautta.
Lisäksi tämä sensori vaatii toisen i2c-väylän käyttöönoton josta koodiesimerkki löytyy täältä. Idea on, että käytämme vuorotellen eri pinneissä olevia i2c-väyliä kyselemään MPU9250:n ja muiden sensorien dataa.
Otsikkotiedosto on
mpu9250.h
, joka löytyy sensors
-hakemistosta. Rekistereistä meitä kiinnostaa seuraavat 14 rekisteriä, joista emme käytä lämpötila-rekisterien (0x41 ja 0x42) arvoja mihinkään. Kiihtyvyysanturin kolmen akselin mittausarvot on rekistereissä nimeltä ACCEL_ ja vastaavasti gyron GYRO_. Rekisterien nimessä pääte _H tarkoittaa ylempää tavua ja _L alempaa tavua, joten käsittelemme koodissa 16-bitin arvoja. Huom! Rekisterikuvassa rekisterijärjestys on ylhäältä alaspäin.
Kommunikointi¶
Board.h-otsikkotiedosto määrittää meille anturin i2c-osoitteelle vakion
Board_MPU9250_ADDR
. Ensimmäiselle datarekisterille on osoite 0x3B, jolle on määritelty valmiiksi vakio
ACCEL_XOUT_H
.Datan kysely:
- Lähetä yksi tavu: rekisterin osoite
- Vastaanota 14 tavua dataa: kiihtyvyys- ,lämpötila- ja gyro-mittausarvot: ensin MSB sitten LSB
Virtakytkin¶
RTOS tarjoaa mahdollisuuden käyttää painonappeja myös laitteen virakytkimenä. Tämähän on varsin järkevää patterin säästämiseksi, joten ensitöiksi toteutamme kyseisen ominaisuuden ohjelmaamme!
Valjastamme virtakytkimeksi napin
Board_BUTTON1
, eli sen napin, jolle kumisuojuksessa on virtakytkimen kuva. Virtakytkin otetaan käyttöön seuraavasti.#include <ti/drivers/Power.h>
#include <ti/drivers/power/PowerCC26XX.h>
...
static PIN_Handle hButtonShut;
static PIN_State bStateShut;
PIN_Config buttonShut[] = {
Board_BUTTON1 | PIN_INPUT_EN | PIN_PULLUP | PIN_IRQ_NEGEDGE,
PIN_TERMINATE
};
PIN_Config buttonWake[] = {
Board_BUTTON1 | PIN_INPUT_EN | PIN_PULLUP | PINCC26XX_WAKEUP_NEGEDGE,
PIN_TERMINATE
};
// Napinpainalluksen käsittelijäfunktio
Void buttonShutFxn(PIN_Handle handle, PIN_Id pinId) {
// Näyttö pois päältä
Display_clear(hDisplayLcd);
Display_close(hDisplayLcd);
Task_sleep(100000 / Clock_tickPeriod);
// Itse taikamenot
PIN_close(hButtonShut);
PINCC26XX_setWakeup(buttonWake);
Power_shutdown(NULL,0);
}
Int main() {
...
hButtonShut = PIN_open(&bStateShut, buttonShut);
if( !hButtonShut ) {
System_abort("Error initializing button shut pins\n");
}
if (PIN_registerIntCb(hButtonShut, &buttonShutFxn) != 0) {
System_abort("Error registering button callback function");
}
...
}
Tässä ei ole meille muuta erikoista, kuin että esitämme samalle pinnille kaksi eri konfiguraatiota, toisessa on normaali painonappi ja toisessa
buttonWake
-rakenteessa sille alustetaan laitteen herätyskeskeytys (WakeUp) vakiolla PINCC26XX_WAKEUP_NEGEDGE
. Homma toimii siten, että otamme keskeytyskäsittelijässä
buttonShutFxn
napin painalluksen kiinni. Ensin poistamme napin käytöstä Pin_close
-funktiolla ja sitten alustamme sen uudelleen herätysnapiksi funktiolla PINCC26XX_setWakeup
. Tämä asetus tarkoittaa sitä, että kun nappia uudelleen painetaan, se lähettää herätyskeskeytyksen MCU:lle. MCU käynnistää sitten ohjelman suorituksen main-funktion alusta. Käytännössä siis laite resetoituu. Virrat katkaistaan laitteesta ohjelmallisesti funktiokutsulla
Power_shutdown
. Patterin jännite¶
Kuten aiemmassa materiaalissa ohimennen kerrottiin, makrolla
HWREG
pystymme lukemaan suoraan MCU:n muistista rekisterien arvoja. Patterin jännite-rekisterin arvo luetaan seuraavasti:uint32_t patteri = HWREG(AON_BATMON_BASE + AON_BATMON_O_BAT);
Tässä vakiot AON_BATMON_BASE + AON_BATMON_O_BAT osoittavat rekisterin muistipaikkaan.
Muistetaan rekisterin arvon (ts. 32-bittisen binääriluvun) muuttaminen jännitteeksi seuraavasti. Meitä kiinnostaa siis bitit
10-8
ja 7-0
. Lopuksi¶
Monissa muissa sulautetuissa laitteissa MCU:hun on integroitu haihtumatonta EEPROM-muistia, sitä SensorTag:issa ei jostain syystä valmiina ole. Tätä muistia olisi voitu käyttää tietojen tallennukseen MCU:lle niin että se säilyy virrankatkaisujen yli. Tosin laitteen ohjelmamuistiin on mahdollista kirjoittaa myös dataa.
Näillä eväillä pystytään jo laatimaan varsin monimutkaisia ja monipuolisia ohjelmia SensorTag-laitteelle! Tässä on oikeastaan kaikki mitä kurssilla laitteen ohjelmoinnista täytyy osata. Paitsi langaton tiedonsiirto, joka tulee ensi luennoilla. Kuten olemme huomanneet, RTOS todellakin abstrahoi meille vaikeita ominaisuuksia helposti käytettäviksi kirjastojen ja valmiiden funktiokutsujen kautta.
Anna palautetta
Kommentteja materiaalista?